torstai 14. marraskuuta 2013

Aamukampa

Aamut on ihmisen parasta aikaa. Ainakin meillä. Yöt on syötöllä ja parilla höystettynä kuitenkin kohtuu rauhallisia, ja aamulla on (melkein aina) levännyt, innokas ja odottava olo. "Mitäs me tänään keksitään? Joko taas löytyisi joku uus taito?" 

Tirppa herää yleensä ensimmäisenä 7-9 välillä, tyypillisimmin joskus puoli kasin ja kasin väliltä. Joskus heräämisaika on suoraan verrannollinen illan nukkumaanmenoaikaan, muttei ihan aina. Mä herään kuitenkin sitten seuraavana hihkumisiin ja nauruihin ja tiedän, että vauvalla on aamu alkanut, turha yrittää enää nukuttaa. Yösyötöt kun alkaa ähinöillä ja itkaisuilla. Sängyssä syödään ja hiven ehkä vielä torkahdetaan samalla, sen jälkeen mä ponkaisen hoitamaan omat vessajutut ja Tirppa saa jutella Miehen hereille samalla. Sitten on vauva-aamutoimien vuoro, eli yövaippa pois haisemasta, päivävaatteet päälle ja d-tipat poskeen. Joskus taas jompikumpi, minä tai Mies, jää vähän pidemmäksi aikaa aamu-unille kun muut siirtyy pois makkarista.



Imetysajan vitamiineina mulla on toimineet 
15 ml (eli puolet suositetusta päiväannoksesta) Mivitotal Flexiä, 
Multivitan imetysvitamiinipilleri, 
150 mikroa d-vitamiinia öljykapselina, 
kalkki + magnesiumia 3 tablettia (1200mg + 525mg), 
ja
omegaöljyä 5 millin lusikallinen 
(ja antihistamiinipilleri). 
Näillä on ainakin tähän mennessä hiukset pysyneet päässä, krampit poissa, kynnet kunnossa, suupielet ehjinä ja niin edelleen. Raudat jäi nyt turhanapanttina kaappiin, kun jälkitarkastuksen hemppari oli 147... Mutta toki ne käyttöön tulee sitten joskus, kun imetys loppuu ja pääsen taas verenluovutusharrastuksen pariin!

Aamulla neiti jumppaa lattialla itsenäisesti sen minkä viihtyy ja mä saan kahvit tulille, tiskailtua, kissat ruokittua, pyykit pyörimään ja muuta olennaista aina vähän aamusta riippuen... Tämä tapahtuu ihan vaihdellen välillä keittiön lattialla, ruokapöydällä, olkkarin lattialla tai sohvalla. (Tollanen irtonainen leikkimaton lelukaari on muuten ihan huikea, se kulkeutuu minne vain noista edellä mainituista paikoista, vaikkakin välillä neiti saa tyytyä olemaan ilmankin ja keskittymään liikkumisharjotteluunsa. Toimii myös sitterin eteen asetettuna sitterin lelukaarena.)


 Sitten seurustellaan, syödään, pissitään ja kakitaan ja onkin jo aika etsiytyä päikkäreille. Joka aamu väsymys ilmenee yleensä hermostumisena hikkaan. :D Nuo aamun ekat päikyt Tirppa yleensä nukkuu ihan vaan sängyssä, koska herää yleensä jo sen ensimmäisen 40-50 minuutin unisyklin jälkeen taas tunniksi riekkumaan ennen niitä oikeita pitkiä parvekeunia. Näinpä siis nuo ekat lyhyet tirsat on mun osalta varattu puhtaasti aamukahvitteluun, aamupalaan ja nollailuun (joka yleensä tapahtuu tietokoneella).

Kuten sanottu, aamut on ihmisen parasta aikaa! Ihana nauttia näistä, kun keväällä varmaan koittaa koulun ja duunin kanssa ihan erilaiset aamumeiningit puuroineen ja muineen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti