Kielloista ja tilanteesta

Alkuun meinasin viime yön innoittamana rustailla kielletyistä asennoista, mutta muutinpa nyt otsakkeen asioiksi, kun on tota lakuakin tullut syötyä eilenillalla!

Selällään makaaminen
Itse olen harjoittanut tätä ihan tavalliseen tapaan. Toisaalta se ei kyllä ole paljon se. Astman (tai jonkin muun?) vuoksi mun on normaalisti(kin?) vähän vaikea hengittää pitkän aikaa selällään maaten, mutta kyllä silti sitä etenkin yöllä unessa onnistun tekemään. Valveilla selälläänoloajat rajoittuvat kyllä melko tehokkaasti ihan hengitysmukavuuden takia. Ainakaan toistaiseksi en ole selällään lojuessa jalatkaan suorana havainnut mitään epämukavuutta, puutumista tai verenkierto-ongelmia, joten tietoisesti en siis sitä varmastikaan ala välttelemäänkään, ellei sitten moisia oireita ilmene. Kiitän kyllä suuresti onneani siitä, että olen luonnostani ehdottomasti kyljellään nukkuva ja ainoastaan aamuyön kaikkein väsyneimpinä tunteina saatan herätä selkäasennoista. Varmaan jossain vaiheessa maha kuitenkin alkaisi painaa päällimmäiseksi jäädessään. Samoin uskon, että jossakin vaiheessa hetket jopa mahallaan makuulla taitavat jäädä pois menusta.

Ainoa vaiva, mikä toisinaan yöllä kummittelee on kannatin- tai liitoskivut ja tyypillisesti enemmän tuossa oikealla puolella. Pahimmat kiputilat oon saanu aikaan yhtäaikaisella kyykystä ylösnousulla yskäisyn saattelemana (piti takaisin painua kyykkyyn oottelemaan ohimenoa) ja sitten nukkuessa tai sohvalla lojuessa kylkeä kääntäessä. Se on joku tietty lihasjännitys mitä ei sovi tehdä yhdessä ponnistus- jatai kiertoliikkeiden kanssa. Ehkäpä noita jossakin vaiheessa oppii varomaan, vaikka vaarallisia eivät taida voimakkainakaan olla.

Nostaminen
Täähän on ihan klassikko! Tarkkaa suositusta tai kieltoa ei kuitenkaan oikein missään mainita. Jotkin nettilähteet mainitsevat 12 kilon ylärajan, joka jopa seitsemännen kuun koittaessa rajoittuisi puoleen. Kuulostaa kuitenkin aika suurpiirteiseltä, koska jo ihan kantotaakan muoto ja nostoyhteys vaikuttavat niin paljon. Kauppakassi 2 x 6 kiloa puoli kilometriä on aika eri homma kuin sohvapöytä 12 kiloa per pääty ja 30 senttiä. Aika hyväksi säännöksi olen omaksunut tuntemukset tässäkin. Mikä ei tee pahaa ei tee pahaa. Toistaiseksi siis ei mikään ja kaikki käy. Tosin ihan niissä isoimmissa ponnistuksissa (pahvipaalin "vieritys-nostot" ylämäkeen :) oon sentään tsempannut tekniikassa (eli työ tehdään lihaksilla, eikä selällä). Tuokin on yllättävää kyllä tullut aika luonnostaan, eikä mitenkään erityisesti tiedostaen. Saa nähdä miten käy kun vatsa kasvaa niin suureksi, että tavaroita ei pysty enää edes semi-lähellä vartaloa nostella. Tosin mulle on kyllä ihan yllätyksenä tullut, miten joustava ja kestävä koko raskausmaha loppujen lopuksi on! Kyllä sitäkin vasten voi asioita kannattella ja jopa sen päällä!

Tärinä
Tää on vähän outo, kun juoksua ja bussikyytejä pahempia tärähtelyjä en oikein koe missään vastaanottavani, joten en voi oikein sanoa niitä varovanikaan. Ehkä haastavinta tähän mennessä osumien ja sitä kautta tärähtelyjen kautta on nopeat liikkeet kapeissa tiloissa. En ihan tiedosta tota uutta uloketta, joka saattaa osua yllättäviin paikkoihin. Vielä se onneksi on niin mukautuva, etteivät osumat kovin radikaaleja ole olleet.

Lakritsi
Tavalliseen tapaan oon kyllä tätä syönyt, mutta mun tavallinen kyllä jää alle ton "älyrajan" eli 100 gramman viikossa noin keskimäärin. Kerta-annokset saattaa kyllä nousta yli 50 gramman, mutta se nyt ei vissiin vaikuta enempi kun verenpaineeseen ja se taas ei tähän asti oo ongelma ollut.

Inkivääri
Normaalisti olen ruuissa tai esimerkiksi teessä tätä juonut, mutta jos nyt olisin ihan suurkuluttaja niin saattaisin hieman miettiä keinoja vähentää. :D Samoten yrttiteiden juontia (öö, lähinnä nyt kipeenä Frantisilan jotkin) voisin litratolkuista vääntää johonkin vaikka vihreän teen suuntaan, mutta kun en mikään litkijä ole, niin sama se. Ja sama muuten pellavansiemenissä, niitäkin on esim. leivässä ollessaan mennyt. Mihkään aamupuuroihin en tieten tahtoen ole nyt lisäillyt, mitä ehkä muuten teen silloin tällöin.

Hauki ja korvasieni nyt mulle ei yleensäkään ajankohtaisia ole olleet, joten ei ole asiaa edes juuri tarvinut miettiä.

Listeriaa olen vältellyt noiden tyhjiöpakattujen tai pakastettujen kalavalmisteiden osalta (tosin mätiä söin kertaalleen höyrytettynä) ja toksoa täysraa'an lihan ja mullan osalta. Kissojen jätökset nostelen kauhalla ihan normaaliin tapaan pöntön puolelle.

Kuumissakin kylvyissä pystyn istuksimaan ihan normaalisti, joten varmasti sauna onnistuisi myös, jos sellaiseen olisi mahdollisuus. (Avantoon en kyllä siitä dippaisi hyvästä hinnastakaan, mutta siihen ei kyllä ole mikään supistusuhka syynä.)

Jalkojen turvotuksesta tai lähestyvistä suonikohjuista ei ole (vielä ainakaan) vilahdustakaan, joten mitään jalkojen ylösnostamisia tai muita tukisukkia en ole erityisemmin miettinyt. On mulla Niken lentosukat tuolla kaapissa jossain, että ehkä niistä aloitan jos tarvitsee.

Alkuvaiheen jalkojen ja käsien kutina on hellittänyt hyvin ellei jopa täysin, sen yhden tissiarvenalun jälkeen ei uusia ole ilmaantunut, ainoa selkeästi ällöttävä ruoka on sosekeitot ja innostuksen kohteena ovat vaalea kala, lauantaimakkara, kirpeät karkit ja mehujätski. Viimeisin noistakin vähän jo laantunut.*

 Omatoimisesti päätin tänään flunssa olevan viimein ohi, tukkoisesta nenästä ja lohkeavasta yskästä huolimatta! Aamusella alkoi myös viides raskauskuukausi! Huomenna onkin sitten enää kaksi viikkoa aikaa odotuksen puoliväliin, mukavan nopeasti menee aika!

* Oon aina ajatellut, että noilla himoilla on jotain tekemistä kehon tarpeiden kanssa, esimerkiksi maidonhimo = kalsiumintarve, verenhimo = raudantarve, jne. mutta en nyt kyllä jaksa käsittää minkä tarvetta mun himot ilmentäis? Lauantaimakkara nyt vielä vois possun kautta olla esim. piilevä fosforin, seleenin tai a-vitamiinin tarve, kalan hyödyistä puhumattakaan, mutta että kirpeät karkit ja mehujää? Mitä niissä muka on (paitsi väriaineita ja sokeria ja jotain happoaineita ehkä)? Toisaalta ne vois ehkä osaltaan vastata kasvaneeseen energiantarpeeseen mun vanhoihin tottumuksiin fakkiintuneessa ruokavaliossa? Ehkä?

Vaunua, vakuutusta ja kasvua

Terveiset edelleen sohvapohjalta nenäliinain, nenäsuihkein, teemukein ja soodapulloin keskeltä. Ankeaa on, mutta sentään vauvauutisia lisää ei ihan lähi-, mutta piirissä kuitenkin! 

Sillon lauantaina, kun kaikki vielä oli hyvin, kävimme vihdoin tsekkaamassa tän hetken (ja kaikkien tähänastisten hetkien) hoteimman vaunuehdokkaan Lastenturvassa Varistossa. Hyvänen aika, että voi paikka olla keskellä ei mitään. Tästä bussilla keskustaan, keskustasta junalla Vantaankoskelle ja siitä vielä bussilla jokunen pysäkki ja noin puolessatoista tunnissa olimme perillä! Ehanaa! Pirtsakkaa tästä seikkailukauppailusta tekee tietysti myös joillekin navettaeläjille sopivat aukioloajat! (Ai mitä, onko ne muka lapsiperheille sopivat? Kuule, in your dreams ehkä!) Arkisin siis ennen seittemää illalla noin hornaan on aika toivoton idea lähteä yrittämään, joten oli sitten pakko lähteä lauantaina ennen kolmea. Ne kun siis oikeesti ovat sulkemisajat. Hyvin meni seikkailumme kuitenkin ja Baby joggeritkin vastasivat oletettua. Koin jopa hetken huumaa ja sain lastenvaunukauhuisuuteni siirtymään ihan toviksi taka-alalle (toki se teki sen vain palatakseen kotimatkalla bussissa sitten omalle paikalleen).


Välillä on vähän huolta ollut örkin hapensaannista tuolla jossain tän kaiken liman alla, mutta ilmeisesti ihan hyvät on voinnit. Eilen kuulin kotidopplerilla voimakkaamman laukan kuin mitä aiemmin. Liikkeitä on tosiaan myös levossa ollut helpompi huomata. Pituutta veijarilla pitäis alkaa kohta olla jo 20 senttiä, huikeeta! Painoa puolestaan on jo reilu 150 grammaa, eli ihan kunnon karkkipussin verran! (Miten se voikin olla noin pitkä mut noin kevyt? Sen painoindeksi on joku 4,4!!! :D) Ja nythän se alkaa kuullakin jo. Ihan vielä en ole alkanut itekseni höpöttelemään sen enempää kuin normaalistikaan ja nyt kipeenä en ole kyllä laulanutkaan. Myös äänet tuntuu ikävältä ylipäänsä, eli hiljaisuudesta pääsee örkki nautiskelemaan. Ehtiihän tässä vielä.

Piti tehdä tähän vielä ärsyttää / ihanaa -listaukset loppuun, mutta en nyt jaksa olla pystyssä enää yhtään. Ehkä sitten huomenna, aikaa pitäisi piisata, kun parannusta olossa eilisen ja tän päivän välillä ei ainakaan ole havaittavissa.

Ai mutta sen kerron, että illalla meille soittelee vakuutusyhtiön tarjouksentekijäsetä (poju?) vauvavakuutusasiakkaiden toivossa. Mä oon sen verran kommunisti, etten moisia keksintöjä oikein mielelläni kannattaisi, täällä hyviä huomioita, kun itse en nyt jaksa, mutta tuttu on ko yhtiössä töissä ja painosti nyt edes tarjousta tsekkaamaan. Toivoisin kuitenkin, että ihan julkisilla terveydenhuoltopalveluilla saataisiin örkki hengissä selviämään kohtuu kivuttomasti vieläpä. Jännää tuosta voi tulla ihan vaan siksi, että mahdettaisko meille mokomaa edes ennen syntymää myöntää! Raportoin tuloksista! Ja saa kertoa omia mielipiteitä oli ne sitten samansuuntaisia tai ei.

Nuhamahaa

Kurkkuravun visitiiltä tällä viikolla lähipiirin pöpöistä huolimatta säästyttiin, mutta kylään tuli eilenillalla melkonen räkänokkanuha. Tuskainen yö ja päivä tässä alkaa olla takana, aivastaminen koettelee ihan tosissaan jo hermoja kannatinkipuineen, etenkin vähänkään kiemuroissa asennoissa ja parasetamoli päässyt tässäkin huushollissa ibuprofeenin rinnalle pitämään kuumeet edes suurinpiirtein 38:n pinnassa. Joten kivaa tenttiä ja alkuviikkoa kouluun vaan.

Lohdutuksena kuitenkin nuhamahakuvaa jälleen uudelta viikolta! Ihan hassun muodon toi on ottanut tässä kuvassa (ehkä muutenkin). Kai oon maininnut, että on ihan ehdoton tyttömaha tää? Jenkkakahvaa ois jakaa vaikka koko läänille!

17+0

Nyt tsempit päälle, että pöpö tajuaa helpolla lähteä. Ei paljoa hotittas kääntyä neuvolan puoleen pahan taudin kourissa, jos sieltä tulee vaikka kuin pahat haukut tän tuplariskiryhmäläisen (astma ja raskaus!) influenssarokotuksettomuudesta!*


Onneksi hyvin vaikuttaisi örkkendaalen tuolla mellastavan. On taas ergonomisesti tää kone sohvapöydällä ja raskausmaha rutistuksessa kippuraistunnan ansiosta ja joku raaja siellä nyt kylkiluita vääntää reitiltään aika aktiivisesti. :D

* Jaa miksi vai? No enhän mä sitä oo koskaan ennenkään ottanu! Jos siihen vaikka tottuu ja sit pitäs ottaa joka vuosi?