Niksinurkka: "Fairykäsittely"

Eli kuinka pelastaa "tukkeutunut" polyesterifleece!

Fleece on semi-yleinen kestovaippojen sisämateriaali. Se on ihanan pehmoista ja märkänäkin kuivan tuntuista pikku peppua vasten. Tykkäsin siitä etenkin vastasyntyneellä paljon. Toisten hanuria se saattaa ärsyttää, mutta harvemmin muiden materiaalien kanssa rinnakkain käytettynä. (Periaatteessa siis varmaan mikä tahansa vaipan sisämateriaali ainoana käytettynä rassaa ihoa pidemmän päälle, voisin kuvitella.) Eihän tuo mikään ekologisuuden huippukaan taida olla ainakaan uutena hankittuna, mutta varsinaisesti käytännön elämässä polyesterfleecessä on yksi aivan valtavan niheä mutta!!

Se menee liian herkästi tukkoon!

On ihan hirveen kiva sitten kun vaikka esimerkiksi* syöttötuolissa aterian päälle päräytetty superpissa hulahtaa kivasti vaipan pintaa pitkin lahkeesta ulos. Tukkeutuneesta fleecestä ei siis mene neste läpi. Tai menee se "sitten joskus", mutta ennen sitä vaippa yleensä falskaa jostain lahjeaukosta, koska neste ei pääse imuihin asti.

Tukkoinen fleece vs. aukinainen, huomaatte eron ehkä?

Polyesterifleecen tukkivat vaipoissa yleisimmin peppurasvat, -talkit, ynnä muut tai pyykinpesussa huuhteluaine tai pesuaineessa oleva saippua! Samoin jo tahroja koittaa hangata sappi- tai muulla saippualla voi käydä hassusti. Mun fleecet oli päässyt tukkimaan uusi pesuaine. (Olin luottanut aineessa olevan sitruunahapon "kumoavan" liian saippuan vaikutukset, mutta väärin luulin.)

Helpointa on välttää noita yllämainittuja ja pyrkiä pitämään fleecet aukinaisina. Itse suosin bebellä peppurasvauksen jälkeen mieluiten luonnonmateriaalista (puuvilla, tencel) vaippapintaa, huuhteluainetta ei meillä taloudessa käytetä ikinä (koska muutenkin on niin paljon teknisia urheiluvaatemateriaaleja jatkuvassa pyykkikierrossa ja samoin nekin tukkeutuvat ja hengittävyys kärsii) ja pyykinpesuaineessa saa olla vain alle 5% saippuaa. Nyt kuitenkin haksahdin uuteen pesuaineeseen, joka teki tepposet ja pääsin testailemaan tukkeutuneen fleecen avaavaa fairykäsittelyä!

Metodit on periaatteessa ihan vapaamuotoiset. Mulla oli noita tukkeutuneita vaippoja pieni pino, eli noin 10 kappaletta, eli vältin turhaa mekaanista vaivannäköä ja mielummin kulutin passiivisesti pidemmän aikaa kodin- ja vauvanhoidon ohessa. Lavuaarissa runsaassa fairyvedessä vaipat saivat ensin liota tunnin, ehkä parikin. Sen jälkeen paljain käsin hinkkailin fleecet läpi "molemmin puolin", eli käsi vaippataskuun ja toinen ulkopuolelle ja vastakkain hankaukset. Reilut huuhtelut päälle niin ettei vesi enää vaahtoa. Koska halusin pelata varman päälle heitin vaippakasan vielä pesukoneen 30-asteiseen pikapesuun pelkän sitruunahappo-ruokalusikallisen (ja tietysti sen veden) kanssa, päälle vielä erillisellä ohjelmalla ekstra-huuhtelut (sitruunahappo voi ärsyttää ihoa) ja kuivumaan narulle. Sitruunahappo-osuus ei siis ole mikään välttämättömyys. Lisäksi saippuatukkeumat voi fairyn lisäksi saada auki myös keittopesussa, itse en tosin ole kokeillut keittopesua pul-taskuille.

Ei siis mikään ihan helppo nakki, ei tuota joka pesun yhteydessä tosiaankaan tekisi, eli yritän pitää vaipat auki vastaisuudessa! :)


* Ihan real life -tarina meidän ekasta tukkeutuneesta fleecestä!

Se kuuluisa kultainen

Jassoo. En edes jaksa päivitellä postausten *köhköh* lievää harventumista tai pahoitella laiskuuttani, koska ylläripylläri, päinvastoin vuoden vaihteen jälkeen tunnen ponnistaneeni ulos talvipimeyden myötä mielen vallanneesta laiskuudestani! Mitä pidemmälle ja valoisammaksi kevät menee, sen hillittömämmin mun energiavirta pallottelee mua pitkin maailmaan milloin missäkin... Viime viikko oli koko perheen talvilomaa ja pelkän yhden viikon jälkeen tää arkeen totuttelu tuntuu niin kummalliselta - istua nyt koneella tähän aikaan päivästä?!

Missäs me mennään tällä hetkellä?

Tirpalla pyörähti juuri 7 kuukautta ikää täyteen, höpöttelyä ja narinaa riittää, lattiallakin tuo pyörii ja hyörii innolla. Yleensä päätyy haluamaansa määränpäähän jollakin keinoin, mutta ihan suoraviivaista eteenpäin ryömimistä ei vielä harrasta. Vaunuissa on istuin jo käytössä, mutta päikkäriaikaan sitä tasataan kiilatyynyn avulla ja muutenkin pidetään vähän vielä sitterimäisessä kenossa. Kissat on alkanu tytsyä kiinnostaa ihan mahdottomasti, niitä ihailemalla unohtuu väsyneinkin itku heti.

Mulla itsellä on varsinaista vanhempainvapaata jäljellä 1,5 kuukautta, mutta viimeiset kesä- ja talviloma pitämättä, eli melko rauhalliseen tahtiin tuo töihinpaluu varmaankin sujuu. Muutenkin kesäajan saa viettää leppoisasti totutellen, kun koulu on tauolla ja työt silti vain osa-aikaisesti tai sen verran mitä jaksaa tehdä. Kaukana syyskuussa vasta olisi sitten todellisen arjen vuoro, eli koulu- ja työkombon yhdistäminen, mutta eipä tuo meidän vauvakaan enää ole silloin vauva!

Oikeastaan kaikessa muussakin se kuuluisa kultainen keskitie on vienyt voiton. Edes sen suurempia suunnittelematta tai miettimättä. Oon niin iloinen ja onnellinen tän pitkän ja lyhyen reilun puolen vuoden rupeamasta ja miten kaikki vaan oon asia kerrallaan loksahtanut jotenkin kummallisen helposti kohdilleen. Muutamia esimerkkejä esitelläkseni, suurempia ja pienempiä:

 Imetys ja syömiset

Lahja-Tripptrappi alla!

 Raskausaikana halusin imettää ja vaikka uskoin, ettei ongelmia tule, ajattelin silti, etten kasaa paineita asiasta. Eli jos jostain syystä ei vaan multa onnistu niin sitten ei, eikä se haittaa, saapahan isäkin osallistua paremmin. Sairaalasta kotiinpäästyä kaikki sujuikin kuin leikki. Pieniä pahkuroita lukuunottamatta en kohdannut edes tukoksia tai tulehduksia. Välillä kun vauva nyt levähtää sen 10 minuuttia pikatankkauksella oikein kaipaa niitä tunnin sessioita kun ehti oikeasti itsekin huilahtaa tai katsoa vaikka jonkun jakson tv-sarjaa samalla! Mä en missään vaiheessa uhrannut ajatuksiani maidon riittävyyteen. Ehkä silloin tällöin huvikseni tarkistin perinpohjaisen imetyksen jälkeen vieläkö sieltä tulee jotain, mutta sen kummemmin en asiaa pohtinut. Hetken jos pohdin, niin totesin heti perään itselleni: "jos sillä nälkä ois, niin kyllä sen huomais" ja asia oli sillä selvä. Tyytyväinen olen myös näissä tissiasioissa siihen, miten mun ja vauvan yhteistyö pelittää. Ihan alun (kun sillä oli oikeesti nälkä koko ajan) jälkeen ei ole tarvinut arvuutella onko nälkä vai väsy vai joku muu, kun olen vain tiennyt.

Nyt kun ruokaharjoittelu on aloitettu, niin homma edelleen hoituu tosi vauvan- ja perheentahtisesti. Sormiruokailulla homman hoitaminen oisi mua kiinnostanut, mutta Tirppa ei ollut siihen kypsän tuntuinen ja mun pää ei kestänyt sitä tukehtumispelkoa. Tytsyllä on hienot ja pirun terävät etuhampaat alhaalla ja ylhäällä ollut jo pitkään ja niillä se jyystää ihan kaikesta sellasia palasia aina riisinjyvästä ison peukunpään kokoisiksi ja ei vaan handlaa sitä ulossylkemistä ja vaan yrittää niellä ne isoimmatkin. Pinsettiotetta odotellaan siis, jotta pääsee tarjoilemaan valmiiksi pienittyjä herkkuja! Sillon tällöin kaikkein pehmeimpiä ruokia tuo saa maistella itse, muuten syö perheen kanssa samaa ruokaa soseena vauvantahtisesti. Kuulostaa tosi mutkikkaalta soveltamiselta, mutta ei todellakaan sitä ole!

Päärynätreeniä

 Aina kun tehdään mitä vain ruokaa porisee Tirpan oma pikku kattila vieressä jonne sujahtaa samoja aineksia kuin meillä isommillakin. Ainoastaan ns. kielletyt jäävät pois, eli esim. suola, säilykkeet, lanttu, pinaatti... Toki ruokia miettiessä pitää välillä vähän pähkäillä, mutta itse koen tällaiset "haasteet" vain mukavina "pähkinöinä". Lisäksi varmaan meillekin on tehnyt todella hyvää suosiolla korvata joitakin turhan helposti ruoanlaitossa säilykkeinä käytettäviä tuoretuotteilla! Myös maustaminen on monipuolistunut ja suolan/valmislienten käyttö kyseenalaistunut. Mutta kyllä vaan tekisi mieli ihan pari jyvää välillä iskeä merisuolaa tytönkin ruokiin, on se vaan niin upea makujen esiintuoja! Noita Tirpan ruokia testimaistellessa saa todella sitkeästi hokea mielessään mantraa "kuvittele siihen suola, kuvittele siihen suola". Onneksi ei montaa kuukautta jäljellä niin hippusen jo ehkä uskaltaa. Muita mausteita vauvanruokiin survoutuu siinä missä meillekin, tosin kaikkein vahvimpia hieman maltilla. Kaikki ns. hurjimmatkin, eli pippurit, chili, valkosipuli, miedommat sipulit on testattu ja maha kestää hyvin, joten aika rennoin rantein on menty! Luotan siihen teoriaan, että liian tujua vauva ei syö, suu ei aukea innolla lusikalle. Meillä myös selvä "ei nälätä" -merkki on ruoan päristely, syljeskely ja tuolissa pyöriminen ja hyöriminen.

Pikku-curry ja iso-curry.

Eilen ja tänään syödään kumpikin lounaalla toissapäivänä kokkailtua currya, eli kookosriisiä lisäkkeenä ja kana-curry-paprika-ananas -kastiketta kaverina, nam. Jos mahtuu niin jälkkäriksi maistellaan sormin ananasta (jäi puolet tähteeksi currysta!). Illemmalla tai huomenna taiotaan seuraaviksi lounaiksi sitten jauhelihakastike ja pastaa, kypsennettyä parsakaalia ja kukkakaalia, niistä saa näppärät soseet JA sormeiltavat. Parsakaali on ihan neidin herkkua kummassakin muodossa. Jos uusi sapuska valmistuu kun vanhaa on vielä jäljellä, saa sen vanhan näppärästi pakkaseen laiskan päivän varalle.

Korviketta tytsy ei ole vielä saanut kertaakaan, mutta jogurtin muodossa kyllä maitoallergian poissulkemiseksi lehmänmaitoa. Iltapuuro maustetaan hedelmäsoseilla ja marjoilla, ihan satunnaisesti lypsetyllä maidollakin. Maitoa ylipäänsä menee niin paljon, että kiinteitä kannattaa tarjota vain kolmesti päivässä, koska megapuklut. Monesti lounasta pulautellaan ihan iltaan asti jo ilman päivällistäkin, joten se on vielä useimpina päivinä jätetty pois kuvioista.

Vaipat ja pottailu

Mä ihan suosiolla myönnän jo, ettei meidän kestovaippailu ainakin taloudellisesti oo varmaan halvemmaksi tullut kuin roskavaipat olisivat! Kaatopaikalle vaippojen muodossa meiltä on palanut rahaa tähän mennessä vähän alta kahden vaippapaketin verran (joku 20 euroa?), mutta kestohyllyn jälleenmyyntiarvo tällä hetkellä on varmaan reilusti yli 500 euroa, eli voi vaan varovasti laskeskella mitä niihin oon itse laittanut (vaikka pääosa toki meillekin käytettynä tullut). Tällä hetkellä vaippavalikoima on aika pitkälti sellainen, millä pärjätään varmaan ensi syksyyn asti kokojen ja määrän puolesta, tosin jotain omien mieltymysten mukaista hienosäätöä on jatkuvasti meneillään. Tottakai myös pesukoneen pyöritys syö sähköä ja kasvattaa sähkölaskua, mutta juuri muita menoja kestoilusta ei synnykään. Pesuainetta kun vaippapyykille laitetaan vain yksi kolmasosa tai alle normaalista annostuksesta, niin sen suhteen kulutus on aika plus-miinus-nolla, koska nyt kaikki peseytyy sekaisin samoissa koneellisissa vähällä pesuainemäärällä ja runsaalla vedellä. Itseasiassa ennen vaippapyykkiä muistelisin että pesuainetta sai kantaa kaupasta vaatteille jatkuvasti! Nyt taas on seitsemän kuukauden ajalta käytössä kolmas tai neljäs pullo.

Välillä reissussa käytetään roskisvaippoja ja -peppupyyhkeitä, mutta kotona en juurikaan jaksa. Mielummin "säästän" niitä sellaisiin hetkiin, kun on hoitaja joka ei osaa laittaa kestovaippoja. Noita syksyllä ostettuja Natyja on jäljellä vielä pino, joten onkin oikeastaan aika miettiä kannattaako kolmanneksi paketiksi jo valita housuvaippoja? Ainakin kestovaippapuolesta valveillaoloajaksi suosin housumallisia ja sivukiinnitteisiä, kun tyttö viihtyy paljon mahallaan, joten olisiko hyvä varautua jo roskapuolessakin sellaiseen? Todennäköistä kun kuitenkin on, että seuraava kertakäyttöpaketti pyörii nurkissa jopa puolen vuoden ajan ja tytsy oppii tuona aikana seisomaan ja jopa kävelemään.

Ekoilu-setti

 Ilman vaippaa ollaan usein aamulla ja illalla, joskus päivälläkin hetkinen. Kakkoja ja pissoja metsästetään pottaan ilmakylpyjen aikana ja päikkärien jälkeen, muttei juuri muuten. En siis ole kauhean aktiivisesti touhua talvella harrastanut, saa nähdä tuleeko kesän ja liikkumisen myötä intoa, kun vaatteet vähenevät! Näiden ulostejuttujenkin suhteen siis mennään aika keskitietä, eli ryppyotsaisesti ei tehdä mitään vaan virne suupielessä. Itse ainakin nautin suunnattomasti kauniin näköisistä kestovaipoista ja luonnonläheisistä materiaaleista, pitävistä ja mukavista malleista, enkä usko että samoja kiksejä olisin voinut saada kertakäyttöisillä vaipoilla ja roskavuorilla millään ilveellä.

Nukkuminen

Päikkärien harventaminen on rankkaa puuhaa ja joskus saattaa nukahtaa vahingossa sohvalle niinkun ihan pienenä!

Päikkäreitä nukutaan tällä hetkellä keskimäärin kahdet, vaikkakin siirtymäaika on vähän vielä meneillään, koska joinakin aamuina on vielä pienten ylimääräisten aamutorkkujen aika. Aamupäivä joskus kello 9-12 välimaastossa ja iltapäivä vähän sekalaisemmin, mutta noin 14-17 välillä. Varmaan aika normisetti vauvalle, ja sen takia en tosiaan ymmärrä miksi kaikki vauvaperheaktiviteetit on aina pakosti noiden aamupäiväpäikkärien aikaan! Meillä oisi kaupungin leikkipuisto ihan naapurissa, mutta miksi mä sinne menisin "vauva-aamuun" kello 10-12 maanantaisin, kun juuri sillon tytsy nukkuu tyytyväisena päiväunia ja mä saan slööbata kotona omiani, opiskella, bloggailla tai touhuta hyödyllisiä kotihommia? Tai miksi menisin valvottamaan äkäistä vauvaa sinne väkisin ja sotkisin sitten koko päivän rytmit? Meille parasta liikkuma- ja vauvatouhuaikaa on alkuiltapäivä kello 12-15 tai sitten alkuilta joskus viiden kieppeillä. Sillon vauva on kohtuu pirteä, hyvin syönyt ja minäkin saanut päiväunien ajan valmistautua liikkeellelähtöön haluamallani tavalla. Vinkatkaapa jos pk-seudulla jossain jotain ilmaista, saa-osallistua-sillon-kun-sopii vauvajuttua olisi jompanakumpana sopivana aikana!?! ;)

Yöt puolestaan mennään vieressä nukkuen, "perhepedissä", hehe, itse nukahtaen ja 1-3 syötöllä per yö. Möngin yleensä aika pian beben uinahtamisen jälkeen myös nukkumaan, toki vähän riippuen milloin nukahtaa. Keskimäärin tuo tuntuu vetäsevän 11h yöunia putkeen, eli nukkumaanmenosta riippuu jossakin määrin herätyskin. Toistaiseksi mulla ei ole kummempaa tarvetta ollut yövierotukseen, kun maidolla tuo pääosin elää edelleen ja itse jaksan oikein mukavasti. Joinakin aamuina mies hoitelee aamutouhuja ja mä nukun pidempään, mutta nekin on vähän sellasta ekstra-unta, jota ilmankin oisin ihan hyvin nukkunut. Saa nähdä miten käy sitten, kun työt alkaa, koska silloin pitäisi sujua satunnaisten iltojen tai aamujen ilman tisseilyä...

Kaikki tuntuu sujuvan rennon leppoisasti. Atooppinen ihottuma on saatu aisoihin Iho- ja allergiasairaalan voidevinkein, vaikka ihan varsinaista ihmeparantumista ei vieläkään ole tapahtunut. Pääasia on kuitenkin, ettei Tirppa itse enää kärsi moisesta, kutinasta tai muista. Ainoa mikä tosiaan oisi kiva, niin joku vauva-aktiviteetti kerran viikossa nyt kun vielä mulla ei ole töitä, mutta parempaan aikaan kuin aamupäivisin!

Pukin vauvatuomiset

Tirppa oli ollut vissiin ihan kiltti, koska paketteja oli oikeestaan liikaakin. Tosin eipä tuo niistä juuri mitään välittänyt, vaikka yhteinen rapisteluhetki olikin kiinnostava. Onneksi pukinkontista löytyi melko käytännönläheisiä juttuja, koska ne ovat munkin mieleen eniten. (Ehkä nihkeimpiä joululahjoja nimittäin mun makuun on vaikkapa joulukoristeet! Ne tönöttää suurimman osan vuodesta tyhjän panttina jossain tilaa viemässä epäkäytännöllisesti ja yleensä samalta lahjansaamisvuodelta alkaa sesonkikin olla jo ohi. Eli paketista parissa päivässä varastointiongelmiin, soronoo!)

Tässä en nyt oman lapsuudentottumukseni takia erottele lahjojen antajia tai ideoijia, koska joulupukkihan joululahjat valitsee, hankkii ja toimittaa! Lahjansaaja korkeintaan toivoo mielessään tai kirjoittaa listan. Mun mielestä on kiva edelleen jouluisin säilyttää se pieni vilke silmäkulmassa, vaikka aika suoraanhan kaikesta todellisuudessa puhutaankin. Ja ainakin ruokailujutut (pari ruokalappua ja astiaa) jäi kuvailematta, kun niin aktiivikäyttöön jo päässeet.

Vaippa-asiat ensin.

Kaksi aivan fantastista Ella ja susi -taskuvaippaa omppu- ja piraattikuoseilla saapui "kokeiluun". On siis entuudestaan vieras malli meille, vaikka kehuja olen kuullut. Ihan aluksi ihmettelin kumpparien löysyyden tuntua, mutta ihan napsakat ne päällä on. Nämä on M-kokoa ja meidän pienelle menevät tällä hetkellä lisäsäätötarralla tai ilman, mutta kireimmillään. Aika monessa M-kokosessa muuten sama juttu! Yleensä käytän lisäsäätötarraa jos Tirppa on hereillä, eli liikkuu ja on kyljellään, mutta päikkäreille jätän astetta löysemmän, eli kireimmän normisäädön. Vaunuissa kun vauveli ei vielä kääntyile ja mukavampi ettei mahaa paina. Ihan luottovaipoiksi nämä jo osoittautuneet nopeasti ja kuositkaan ei jätä kylmiksi!

Tuttujen luottovaippojen osalta pukki muisti Mannamaan kahdella kauttaaltaan vuoritetulla taskuvaipalla (pöllö ja hippie) ja yövaipalla (leijona keskellä). Taskut on näissä jo petite -koossa (M:n leveys, mutta L:n korkeus) ja yövaippa jopa L lisäsäätötarralla! Muitakin L-kokosia yövaippoja on jo tilauksessa, koska ihanaiset mediumit Myrskyt melkein pistää jo peppuvaon vilkkumaan! Ehkä tuo typy sittenkin hiljakseen kasvaa...

Leluja tuli tottakai, puhuva koira ("minä rrrrakastan sinua", "halaa minua", jne.), puhuva kamera, uudempi uniriepupupu toisellekin kädelle (ihan oikeesti, kahdelle ON meillä käyttöä ja yhtäaikaa, noi kädet on vallattomat!), pehmoja ja ehkä muutakin, kun en takaa, että kaikki päätyi kuvaussessioomme mukaan.

Erittäin tarpeeseen tuleva lampaantalja ja pari kirjaa. Talja pääsee pakkasten myötä (jos sellasia edes tulee tänä talvena) vaunuihin jatai pulkkaan, mutta kotona se toimii ihanana kellimisalustana ilmakylpiessä ja muutenkin. Villa on ihan huippua, kun se eristää, muttei hiosta ja puhdistuu itsestään tuulettamalla! Kirjoissa pukki olikin ajatellut osittain jo kesää, kun tuo tuhdimpi teos on kesäpäivälle tarkoitettu. Kikatuskirja ei ihan vielä ole saanut meidän bebeä hekottelemaan, mutta kenties vähän vanhempana sitten?

Mun Tirpan 74-senttinen Newbie-varastokin kasvoi aattona. Osahan näistä on jo maha-aikaan hamstrattua, mutta muutama body ja alimmat mustat kollarit on uusinta uutta. Tarkkoja jos ollaan, niin nuo alhaalla keskellä olevat movember- ja puu-bodyt eivät ees ole Newbietä, vaan tavis-Kappahlia, mutta hyvin ne matchaa. Viiksi-innostuksen Tirpassa sytytti 11 vuotta vanhempi isosisko, kaikkea sitä keksitäänkin, multa oisi koko trendi menny varmaan ihan ohi. 

Varmaan joskus helmi-maaliskuun aikana saadaan kaikki ihanat 74-kokoset vaatteet käyttöön. Sitä mukaa kun myös ihanat 68:t jää nafteiksi jostain kohtaa.

Talvipakkasten varalle paketeista löytyi pakkastöppöset ja nahkavillarukkaset (ja pinkki fleecehaalari, joka jäi kuvaamatta). Jos talvi ei tänä vuonna tulekaan, niin noiden pitäisi koon puolesta pelittää ensi talvenakin yksivuotiaalla. Kuvaussessiokin alkoi ilmeestä päätellen jo tässä vaiheessa pitkästyttää, joten pidemmittä puheitta... 

Karvalakki ei ollut lahjojen joukossa, mutta kuvasin senkin, koska oon niin ettinyt ja haikaillut  tommosta ja vihdoin löysin!

Projekti Kestovaippa V: Yövaipat

Tirppa on käyttänyt kestovaippaa myös öisin oikeastaan jo ihan alusta asti. Toki alkuun, kun kakka tuli joka vaippaan, vaippaa vaihdettiin yölläkin joka syötön yhteydessä. Tuolloin isyyslomaileva Mies yleensä hoiti yölliset vaipanvaihdot (kuten useimmiten tekee edelleen, silloin harvoin kun on tarpeen, kuten vaikkapa sinä yhtenä rota-vaiva-yönä pari viikkoa sitten). Mies tietysti osittain käytti, etenkin alkuun, roskavaippoja, mutta minä puin myös öisin pestävän ja monta kertaa käytettävän version. (Nyt on noista roskis-versioista muuten se "biohajoava" Naty testissä. Biojätteeseenhän niitä vissiin ei saa laittaa, mutta koitan paketoida höllästi ja edesauttaa siten kaatopaikkakaasujen minimoitumista.)

Ihan aluksi meillä mentiin öisin lähinnä samoilla vaipoilla kuin päivisinkin. Eihän niiden vaihtoväli edes juurikaan eronnut päivävaipoista. Bambino Mion taiteltava puuvillainen prefoldi, sellanen "liina" ja settiin kuuluvat pul-kuoret olivat ensimmäinen vaippa, joka vakiintui yökäyttöön. Jopa niin paljon, että välillä lisäsin Mion prefoldin taitosten väliin pienen hamppu-boosterin lisäämään imutehoa. Puuvillan pinnalla peppua vasten käytettiin tuolloin myös pörrö-fleece-kuivaliinanpalasta. Miot onnistuivat yökäytössä vuotamaan huolellisten asettelujen ansiosta yhteensä ehkä 2-3 kertaa, vaikka käytimme niitä jopa liian pienenä, eli tosi harvoin. Kilosuositus Bambino Miolla kun on 5-7 kiloa.

Seuraavaksi ja ehkä jopa Mies innostui Imse Vimsen all-in-oneista yövaipatuksessa. Noita on käsittääkseni joskus ollut äitiyspakkauksessakin jaossa, joten huuto.net ja muut foorumit pursuvat niitä edulliseen hintaan. Ja ne on ihan huippua. Myös Imsen väliin tungin joskus vielä hamppua lisäksi. Sekä Mioja, että Imsen aio:a voin vain lämpimästi suositella kaikille aloitteleville vaippailijoille! Ne ovat kumpikin hyviä treeni- ja pikkuvauvavaippoja asettelun opetteluun, varmapitoisia esim. taskuvaippoihin verrattuna ja tosiaan siis myös halpoja hankkia. Itseasiassa omianikin olen tässä jo valokuvaillut myyntiin, koska alkavat käydä pieniksi. Ja koska mulla on vaippoja ihan liikaa.

Meitä on lykästänyt Tirpan suhteen melko pienipissisyydellä. Toisaalta itse luen sen itselleni haasteeksikin, koska en ole oikeastaan tosissani joutunut koskaan pähkäilemään imujen tai yöimujen kanssa, vaikka mieli tekisi. Ainoat vuodot, jotka ovat johtuneet liian vähäisestä imumäärästä ovat tulleet yllättävän pitkän vaihtovälin takia! Tyypillisenä esimerkkinä Tirppa on nukahtanut kevyehkössä tavisvaipassa, on ollut pakko lähteä jonnekin, siellä jossakin vaipanvaihto on syystä tai toisesta venynyt ja venynyt ja kappas, vaippa on tulvinut. Tästä pienipissisyydestä huolimatta halusin kuitenkin varautua öihin oman mielenrauhan vuoksi kunnon yökäyttöön hankituilla vaipoilla. Tässä he (tällä hetkellä) ovat:

Kelta-puna-ruskea-raitainen, vihreä-ruskea-oranssi-raitainen ja vihreäpilkullinen ovat Ronja ja Roope tuplaläppiä. Ruskea-kirjava-raita on Nupsukan vastaava tuplis ja ruskea-valko-raitainen Mannamaan sisätäyttövaippa. Keltainen Nalle on sisätäyttö myös, vaaleanpunainen Uni-Nalle yhdellä läpällä ja turkoosi pingviini on ensimmäinen uutena ostamani vaippa, Nanun Myrsky, yhdellä läpällä.

Tyypillisesti kestovaipoista yövaippoina siis käytetään tuhdisti imustettuja sisävaippoja. Läpät puolestaan nopeuttavat pesun jälkeen vaipan kuivumista, koska ne voi levittää tietenkin auki. Sama määrä imua "sumpussa" muotoonommeltuna kuivuisi päivätolkulla. Hyvänä esimerkkinä kuivumisajoista toimivat vaaleanpunainen Uni-Nalle ja turkoosipingu-Myrsky. Niissä on vain yhdet imuläpät, mutta vaipassa itsessään kiinteää imua melkoisesti (sekä täyttöaukot, jonne voi lisätä vielä lisää tavaraa, mutta siitä lisää alla) ja jo pelkästään noilla kiinteillä imuilla Nalle ja Myrsky kuivuvat narukuivatuksessa 2-3 päivää! Tuplaläppäiset, vähemmällä kiinteällä imulla varustetut kun kuivuvat noin vuorokaudessa. Olenkin nyt talvisaikaan ripustanut Nallen ja Myrskyn (toinen on matkalla meille vielä) suoraan patterille kuivumaan, jolloin ne kuivuvat reilussa vuorokaudessa. Jos asuisimme tilavammin, harkitsisin lämpöpumppu-kuivausrummun hankkimista, tai ainakin ottaisin selvää sen ekologisuudesta. Toki narukuivatus on kohtalaisen ekoa, mutta vaikuttaahan sekin ilmastointi- ja lämmityskustannuksiin.

Keltainen Nalle ja ruskea-valko-raitainen Mannamaa -sisätäyttövaippoja en ole alunperin hankkinut ollenkaan yökäyttöä varten, mutta siihen ne nyt vain ovat puolivahingossa päätyneet. Innosta puhkuen kun olen halunnut koota itse omat imusettini. Alkuun kokosin niitä Tirpan 3-tuntisia päiväunia varten, mutta kun ei typy niiden aikana tee kuin ehkä yhdet tai kahdet pissat, ei erityisellä päikkärivaipalla juurikaan tee mitään. Siksipä sisätäytötkin ovat päätyneet yökäyttöön. Kuvasta itseasiassa puuttuu vielä yksi Nupsukan sisätäyttö, joka oli viime yönä päällä ja odottaa nyt pesukoneessa kuivumaan pääsemistä! Sisätäyttöihin tungen yleensä joko vähän jotain nopeaa imua (puuvillaa, froteena tai flanellina) ja enemmän hidasta (hamppua, bambuhamppua) tai sitten paljon jotain seminopeaahidasta (bambua, vähän käytettyä puuvillaa).

Sisävaipassa itsessään ei siis ole kosteussulkua ulkopinnassa. (Siksi se on nimeltään sisävaippa, olipa sitten täytettävä, eli taskulla, läpillä tai kiinteällä imulla.) Joten vaipan päälle kosteutta sisällä pitämään tarvitaan vielä jokin kuorivaippa. Moni käyttää villahousuja, mutta itse olen tykännyt enemmän kuorista. Yöt meillä on kuitenkin aika pitkiä yleensä, joten hengittävyys on pop! Yövaippa puetaan päälle noin kahdeksan aikaan, aina vähän sen mukaan milloin alkaa uhkaavasti väsymys yllättää. Jos uni tuosta vielä siirtyy sitten useammalla tunnilla iltakukkumiseksi, niin saatetaan vielä vaihtaa uusi (miksi yövaippoja onkin ihan hyvä olla ylimääräisiä varalla).

Tällä hetkellä eniten on käytössä Hilivinksiksen pinkki pomminvarma villakuori. Varakuorena toimii Nikkyn puuvillakuori, jossa on ohuenohut silikonisulku. Kumpikin siis hengittävämpiä kuin ihan perinteiset pul-kuoret, mutta ohuempia kuin villahousut olisi. Yksi villakuori vielä Hilivinksiksen rinnalle on matkalla. Villaan olen mieltynyt, koska tuntuu varmemmalta ja tuoksuu paremmalta. Välillä jos yö on ollut todella pissainen, haiskahtaa vaippa aamulla nimittäin aavistuksen jo kuoren läpi. Onneksi se ei tunnu meillä ketään häiritsevän, onpahan vain osoitus että kuori todella hengittää! Pul-kuoria yövaipatuksessa käyttäessäni kun hajut lävähtivät naamalle vasta aamulla vaipanvaihdossa! Onneksi kankaisissa vaipoissa haisee vain ja ainoastaan puhdas pissa. Se roskavaippojen kemikaali-geeli-rae-pissa-myrkky-katku on ehkä jonkun tuhat kertaa hirveämpi. Itseasiassa jo ilman sitä pissaakin. Villakuoressa muuten lanoliinituskin hälventää hajuhaittaa mukavasti!

Kuivaliinan Tirpalla yövaipassa on coolmax. Osassa vaippoja se on jo omasta takaa kiinni ja niissä joissa ei ole, käytetään irtonaista. Mitään iho-ongelmia missään vaiheessa ei ole ollut! Aamuvaipatuksen ja iltavaipatuksen yhteydessä ilmakylvetään kulloisenkin kärsivällisyyden mukaan, välillä päivisinkin. Päivävaipoissa on käytössä myös fleeceä ja märkäpintaa (bambupuuvillaa, puuvillajoustofroteeta, tenceliä ja bambujoustofroteeta), ja vaihtelu on mielestäni ollut hyvä juttu, koska millekään ei ehdi herkistyä erityisesti, kun pinta vaihtelee.

En siis edelleenkään ymmärrä vouhkaamista yöllisestä kestovaippailusta alkuunkaan! Pointtihan siinä on kuitenkin ihan sama kuin päivisinkin. Kakkoja ei (ainakaan meillä) yleensä öisin tule, joten jos vaippaa ei vaan halua yöllä nousta vaihtamaan pitää imua imua ja imua laittaa niin paljon, että koko yön pissat imeytyy ja siinä se. Yksi yö huvikseni vertasin kuivaa ja märkää yövaippaa keittiövaa'alla, ja arvioinTirpan tuona yönä pissineen noin 1,5dl. Toisina aamuina tosin vaippa on paljon tuota yötä märempi... Mutulla väittäisin, että yön aikana tulee yhdet pissat ja muu illalla ja aamulla, joten vaipan märkyys on enemmän illasta ja aamusta kiinni.

Loppukevennyksenä meillä on tutustuttu itsenäisestikin jo kirjoihin! Ja kuva ei siis oikeesti oo mitenkään lavastettu tai lelukirja asetettu, vaan ihan ite se sille noin teki.

Lisäksi Tirppa on innostunut pureskelusta ja kuolaamisesta, liekö hampaita tulossa jo? Mulle on tullut 5-kuukautisena omat ekani, mutta Täti sanoi, että nykytenaville hampaatkin puhkeavat aiemmin kuin ennen.

Projekti kestovaippa IV: Kohti viittä kiloa

Koska oon huomiohuora ja aiempi synnytyksenjälkeinen vaippapostaus sai huikean suosion, ajattelin itsekkäästi tehdä tällasen "näin meillä" -vaippapostauksen tämän hetken tilanteesta. Koska kirjottelen tätä nyt ihan yllättäen äkkipäätöksellä päikkäriaikaan niin kaikki faktat ei ole ihan hallinnassa. Mulla ei esimerkiksi oo hajuakaan kuinka monta vaippaa Tirppa vuorokaudessa likaa! Pikasen laskutoimituksen jälkeen arvioisin, että noin kymmenen vaippaa päivässä voisi olla aika lähellä totuutta. Nopsaa laskien näillä päikkäreillä likalla on parhaillaan päällään päivän seittemäs vaippa, jos yövaippa lasketaan ensimmäiseksi. Tänään lukumäärään kuitenkin vaikuttaa mm. Tirpan huikeat hereilläolotunnit ja että oma äitini oli käymässä lastenvahtina reilun kolmen tunnin ajan, eli potatus jäi välistä vaipanvaihdon yhteydessä (käytti muuten myös kertakäyttöisiä, mutta sillä ei nyt lukumäärässä ole väliä postauksen kannalta).

Yövaippana meillä siis, kuten jo oon maininnut, on joko 
- Bambino Mion puuvillainen taittosisävaippa omalla kuorellaan, jossa yhden taitoksen välissä vielä pieni bambuimu (esimerkiksi  Jutta) hitaampana lisänä ja ihoa vasten kuivaliinana yleensä fleecekaistale, joskus coolmax (jos fleecet on kaikki käytössä) tai
- Fuzzi Bunz one size kahdella omalla imullaan täytettynä.
Näillä paketeilla yöt on sujuneet 22/23-07/09 välit rauhaisasti ja vahingoitta. Mielenkiinnolla odotan koska joudun etsiskelemään jotain tuhdimpaa vaihtoehtoa! Kakkavaipat kyllä vaihdetaan yölläkin, mutta eipä niitä ole tullut kuin korkeintaan "liian aikaisin" aamulla, ihan viime aikoina ei sitäkään, vaan vasta pottaan ekan aamusyötön jälkeen.

Päivät mennään sitten näillä:

Enimmäkseen eri-ikäisillä S-kokoisilla Fuzzeilla. Tiukkoina kakkosina tulevat Fuzzin one sizet ja Babylandin kaksiriviset yhdenkoon neppivaipat. Yksittäisissä vaipoissa voi olla tosi hurjastikin eroja istuvuudessa, vaikka olisikin sama malli, joten usein vähän valikoin vaippaa vaihtaessa mitä mihinkin meininkiin päälle lykkään. Kuvassa ylähyllyllä näkyy myös muutama froteinen sisävaippa (kaksi Popolinin Kombolinoa ja mustavalkoinen Mikki Hiiri -kuvioinen), joita joskus huvikseni pyörittelen Imsen NB -kuoren kanssa vaihteluksi. Ylähyllyllä vasemmaisimmassa pinossa alimpana löytyy myös Little Lambin bambusisis kuorineen, jotka ovat "yövaippavaralla". Keskimmäisen hyllyn sinikuvioinen vaippa on tuore tuttavuus, nimittäin Jutan Pilvi aio, joka on kerran ollut päällä ja vuotanut tai vuotanut läpi ompeleista, joten sen tilannetta vielä hieman tutkailen. Jos se pelittäisi, olisi aivan ihanan tuntuinen päällä, pilvenpehmeä! Alimmalla hyllyllä vaaleansini-ruskea-raitainen kaveri on Ecobub villatasku, mutta hieman eksyneenä hyllyyn, koska on vielä liian iso Tirpakalle.

Hyllyn alla äitiyspakkauksen laatikosta löytyvät vielä isot vaipat ja lipaston alimmasta laatikosta "ihan kohta" -vaipat. Tosin Myllymuksujen taskuja (vihreät) on jo onnistuneesti(kin) testailtu!

Tällä hetkellä haaveilen kuumeisesti mm. Bumgeniuksen yhdenkoon taskuista ja kaikenlaisista kotimaisista ihanuuksista! Jutan Pilvi tulikin hankittua testimielessä, josko niihin kannattaisi enemmän panostaa, sillä ideana vaikuttaa kivalta. Myös pari Charlie Bananaa voisin pyöräyttää mun taskuvaippamankelin läpi ihan kokeilun ilosta, tuskin kuitenkaan innostun enää näillä jenkki-aasialaisilla halpahökötyksillä kokoelmaani kasvattamaan. Näillä pienillä, niillä muutamilla isommilla ja kohtalaisella määrällä yhdenkoon vaippoja puksuttelen rauhalla eteenpäin, mutta kun alkaa koon kasvaessa valikoima huveta, etsin isommat vaihtoehdot sitten kotimaisista rauhassa ajan kanssa hiljalleen testaillen. Suosituksia saa siis vinkkailla!

Tässä koko hoitopiste sekalaisena kokonaisuutena. Tuolla huoneessa ei siis juuri muuta tehdä kun vauvanhoitojuttuja ja säilytystä, joten epäjärjestelmällisyys on ihan aitoa!

Pissavaipat lentää suoraan pyykkikoriin ja kakkivaipat huuhdellaan ja harjaillaan.

Taustan valkoisella kynsiharjalla siis vaipat ja tiskiharjalla ja fairyvedellä potta. Totuuden nimissä huuhdellut vaipat jäävät aika usein muutamiksi tunneiksi kylpyammeen reunalle kuivahtamaan ennen pyykkikoriin, tai sen reunalle joutumista. Yleensä jäävät Beben hereilläoloajaksi kylppäriin, mutta päikkäreiden aikaan (tai vaikkapa jonkun tullessa kylään) nakkaan ne vasta koriin.

Reissussa vaipanvaihtotavarat (alustaksi tuhdimpi harso, puhdistuspyyhkeet, puhtaat vaipat, vaihtovaatteet vahinkojen varalta) kulkevat vesitiiviissä pussissa ja mukana on toinen mokoma pussi likaisille vaipoille. Vasta kotona huuhtelen kakkikset ja siirrän pyykkikoriin. Itse asiassa suurin ongelma reissuvaipanvaihdossa mulle on ne puhdistuspyyhkeet! Koska en kanna roskispussia mukana mihin ne nakkaan jos roskista ei juuri satu olemaan läsnä! Kosteat kakkapyyhkeet ei ihan oo mun käsitys kivasta matkaseuralaisesta, joten ihmettelen vaan mihin ne (edelleen ihan hirveeltä lemuavat) kertakäyttövaipat esim. piknikillä tungettas!

Siinä meidän vaippa-arki. Nyt herätyshommiin, että tulee yöunistakin jotain!

Ja mä muuten katkaisin tänään napanuoran! Olin yksin ulkona yli puolen tunnin juoksulenkillä! Jee!

Meiän vauvalla on parempi rytmi ku teiän vauvalla!

Kaikkialla toitotetaan kuinka vauvoilla ei ole mitään rytmiä, ja että nukkua pitäisi silloin kun vauvakin. Ensimmäistä väittämää en nyt oman tähänastisen kokemuksen valossa voi tosiaankaan todeksi lukea! Tirpalla kun on ollut jopa pelottavan tarkka rytmi kotiutumisesta lähtien! Siis oikeesti niin tarkka, että erittäin mielenkiinnolla odottelen mitä sille mahtaa tapahtua viiden viikon päästä talviaikaan siirryttäessä!?!

(Pahoittelen muuten mitä syvimmin etukäteen tämän postauksen lapsiperhehenkistä "meillä tehdään näin ja näin" -muotoa, mutta epäilen, etten siltä vaan pysty tässä yhteydessä nyt välttymään, koska kaikkihan me yöllä nukutaan!)

Elikkäs... Meillä siis (heti alkoi :D) päivät kukutaan ja nukutaan vähän miten sattuu milloinkin. Pääsääntöisesti aamuherätyksen jälkeen Tirppa vetää jonkin sortin aamupäikkärit aamupäivän aikana. Toisinaan siis nukkuu likimain koko aamupäivän aina puolille päivin asti, kun taas toisinaan jonkun 1,5 tunnin pätkän ja muuten on hereillä. Aamut on muuten valveillakin tosi hyväntuulista seurusteluaikaa ja mäkin saan aamukaffet ja -puurot naamaan melko helposti, kun likka istuksii keittiön pöydällä sitterissä ja tiirailee ympäriinsä välillä hymyillen salaperäisesti. (Alan muuten olla kohtuu varma siitäkin, että tää vauvajuttu on joku salaliitto ja suuri huijaus! Oikeesti ne hallitsee maailmaa, mutta on vaan hoitaneet asiansa niin hyvin, että niitä passataan ja niillä on kaikki niin lokosasti! Samaa oon muuten miettinyt aiemmin kissoista...) 

Aamupäivät on siis myös pyykinpesun sun muun blogaamisen aikaa, koska hommat on helppo hoitaa Tirpan nukkuessa tai myhäillessä tyytyväisenä. Tietty hereillä ollessa touhutaan yhdessä mitä nyt milloinkin keksin, vaikka eipä tollanen puhumaton, niskaansa tukematon olio hirmu monipuolinen seuraeläjä ole vielä. Jos mun aamupalan ajan tyttö on valvonut on vuorossa syöttö ja jätän likan sänkyyn oman onnensa nojaan etsimään niitä kadonneita päikkäreitä. Yleensä löytyvät nopeasti, vaikka on se kerran tillitellyt peiton alla itsekseen puolikin tuntia ennen simahtamista!

Päivällä on yleensä 3-4 tunninkin mittainen valvontajakso ja taas päikkärit. Iltapäivän päikkärit on usein sitten ulkoilun, lenkkeilyn tai muun aikaa mulle, etenkin jos plikka ei meinaa kunnolla nukahtaa! Liikkuvat vaunut tai reppu on nimittäin aika varmoja nakkeja nukuttamisessa jos väsy on jo valmiiksi! Ilta sitten kokonaisuudessaan on rikkonaisempaa ja torkahteluja sattuu, mutta on meillä nähty jopa 5 tunnin valveillaolojaksoja ilta-aikaan! Illat on myös pidempien ja tiheempien syöttöjen aikaa, tosin ihan päivästä riippuen nekin. Tuntuu kyllä että päivänukkumisilla ja valvomisilla ei monesti ole keskenään mitään tekemistä! Joinakin päivinä tyttö vaan yksinkertasesti tuntuu nukkuvan jatkuvasti ja syvästi pitkiä pätkiä ihan koko ajan (ja mä hermoilen jo yöunien puolesta - turhaan), kun taas toisinaan koko päivät on yhtä valvomista ja seurustelua.

Yöt vaan on sitten ihan luku sinänsä. Yöunille Tirppa nukahtaa joko syöttöön tai Miehen rinnalle kymmenen ja yhdentoista välillä. Yleensä nukahtamista edeltävä tunti on jo osittain ollut hereillä sinnittelyä, mutta kun lopullinen uni saapuu se on sitten siinä. Tirppa nukkuu sängyssä oman peittonsa päällä, jotta siirtely olisi helpompaa ja eipä se ole vielä kertaakaan nykimisiin herännyt. Alkuun jopa nosteltiin kehtoonsa nukkumaan pisimmät yöpätkät, mutta se on oikeestaan jäänyt, koska ainakin mä oon jo niin tottunut vauvan vieressä nukkumaan, ettei se heikennä unenlaatua yhtään, päinvastoin. Alan myös uskoa tähän "perhepetihuuhaahan", että äidin vieressä nukkuva vauva ei herätä äitiään äidin syvän unen vaiheessa! En nimittäin oikeesti syötöille herätessäni oo ikinä sellanen mananmajoilta hereille kiskottu zombi kuin voisi kuvitella, vaan herään ihan kohtalaisen pirteenä ruokaa tarjoilemaan. Hankalinta onkin sinnitellä edes suunnilleen hereillä itse sen 5-10 minuutin syötön ajan, jotta saa maidonkerääjät pois sängystä ja vuotavat bosat liivinsuojien taakse piiloon, että puolestaan peti säästyy maitovahingoilta loppuyön.

Syöttöajat on noin kello 01, 03-04 ja 05-06, joskus riittävät nuo kaksi viimeisintäkin. Aamuherätys koittaa 08-09, tosin joskus vaan Miehen rinnalla saadaan sinniteltyä noin pitkälle. Yösyötöt sujuvat tosi hiljakseen sen jälkeen kun alettiin käyttää "yövaippaa". Eli nykyisin yötaskuvaipassa on kaksi imua tai yöbambinossa puuvillaisen prefoldin lisäksi vähän bambua ja kuivaliina päällä. 

 
Tuolla 23-08 välillä ei siis käydä kertaakaan vaipanvaihdolla ja yleensä vaipasta löytyykin pelkkää pissamärkää imua aamulla. Kiinteämmät tulee vasta ihan aamun viime metreillä tai sitten aamupalan jälkeen pottaan. Käytännössä Tirppa ei siis edes herää itse syöttöihin, koska mä havahdun vierestä jo pieniin käninöihin, isken maidonlähteen suuhun, Tirppa syö silmät kiinni ja mä havahdun jossain vaiheessa tunkemaan tuutin takas topin sisään. On siis ollut öitäkin, jolloin oon itse herännyt jonkun biologisen kellon turvin odottamaan Tirpan nälkä-ähinää jo ennen sen alkua!

Kissat nukkuu yöt joko Tirpan kehdossa tai sitterissä, omassa kiipeilypuussaan tai meidän jalkopäässä. Käytännössä siis meidän perheen "perhepeti" vaan laajeni yhdellä otuksella, joka lisäksi imuttelee mun tissiä kolmesti yön aikana. Eipä tää paljon helpompaa voisi olla. Kaikki kunnia heille, jotka jaksaa pinnikselle nousta öisin! Mulla tekee tiukkaa jo maidonkerääjien jääkaappiin viemisessä syöttöjen jälkeen...

Kuva otettu noin 5 min sitten! (Päikkäriaika!)

Projekti kestovaippa III: Vaippamania returns

Joo. Tää on siis siistitty yökäyttöä varten eilen illalla:

Siinähän tuo olennainen näkyy. Mies on vaihtanut päälle ehkä 3-5 kestovaippaa, mutta muuten saa toistaiseksi jos on pakko käyttää kertakäyttöjä ihan kotonakin. Mä oon ihan hurahtanut edelleen. Vaikkakin täytyy myöntää, että moni asia on muuttunut jo nyt.

Isosta tulokkaasta on tälläkin elämän osa-alueella ollut silkkaa hyötyä! Kuvastakin ehkä havaitsee, että suurelta osin taskuvaipoilla JO alle pariviikkoisena Tirppa menee!! Ne on noita värikkäitä siis.

Imse Vimsen sisävaipat ja kuoret kävisi toki edelleen, mutta itse en tykkää niistä, koska märkänä ilman kuivaliinoilla pelleilyä ovat tosi ikävän tuntuisia (märkä flanelli, haloo?) ja noista tulee tyttöparan haaroväliin ihan mieletön paketti (jo ilman lisäimua). Unia jos tahtoo pidempään Flanelleteissa ottaa, täytyy tunkea tuonne vaipan sisään (läpän alle) vielä lisäimuakin, joten meritähtiasento on taattu! Niinpä Flanelletet ovatkin tänäaamuna päätyneet vielä liian isoiksi havaittujen taskuvaippojen kavereina "hylkiölaatikkoon":

Ylläriseuraajiksi kotikäytössä ovatkin nousseet Bambinon sisävaipat kuorineen! Ne on periaatteessa ihan vastaavia kun edelleäkuvatut Imse Vimset, mutta "karkeaa" puuvillamatskua, taitellaan pötköksi (tai miten haluaa) ja kuori päälle. Imuteho on ihan super tuolla omalla imulla pelkästään ja ei tuu tosiaan niin tönkkö paketti kuin Imseistä! Ne siis kaivettiin muutaman testailun jälkeen puolestaan esiin hylkylaatikosta ja ovat nyt ahkerassa kotikäytössä.

Bambinoiden suositus on 5-7 kiloiselle ja niin on esimerkiksi äitiyspakkauksen vihreän Muksut -taskuvaipankin, mutta rohkeiden riskikokeiluiden jälkeen liinavaatteet säily kuivina, eli uskallan ehkä mainostaa, että meidän 4,5-kiloselle passaavat myös. Taskuvaipoissa tuo reisistä tarpeeksi kireälle saaminen riippuu todellakin näemmä mallista! En tiiä oonko mä jotenkin erityisen pro tarrojen ja neppien kanssa kikkailussa, mutta tässä vaiheessa alkas kuitenkin näyttää siltä, että taskuvaipoilla pärjäillään jo kokonaan tuosta 1 kuukauden iästä eteenpäin.

Babylandin taskuvaipat saa noista "halpiksista" kaikkein reisikireimmälle, joten niitä tuli jo hommattua lisää reissuvaipoiksi nykyhätään. Eli kotona Bambinot, ulkoillessa (kotona valmiiksi imuosilla ladatut) taskut. Joitakin all-in-oneja on myös käytössä satunnaisesti sillon kun huvittaa.

Myös S-koon Fuzzi Bunzit alkaa toimia jo pikkuhiljaa, kunhan ei oo yhtään käytön aiheuttamaa löysyyttä reisikuminauhoissa. Niitäkin oon tässä jo metsästelly aamupäikkärien tunteina nettikirppiksiltä ahkerasti! Ainakin saa taskuvaipat mahdollisimman pitkän käyttöiän meidän Tirpalla, kun heti kaikkein kireimmillä mahdollisilla säädöillä pääsevät tositoimiin. Imse Vimset sen sijaan olisi aika kypsää kauraa jo kierrättää eteenpäin, mutta ehkä ne kannattaa vielä säästää, koska arvokin saattaa "nousta" jos niitä ei enää kohta kierrossa ole yhtä paljon kun tällä hetkellä. Eikä sitä ikinä tiedä jos itse tai joku läheinen vielä joku lähivuosi pyöräyttää oikeesti pienikokoisen vauvan! :D

Sappisaippua tuli heti ekoista vaipoista asti tarpeeseen, koska nuo Imsen Flanelletet ovat myös melkoisia tahrankerääjiä! Samoin vaaleat harsot. Hyvin irtosi kuitenkin pelkällä sappiksella ja 60 asteen pesulla, vaikka keittopesuakin jo harkitsin. Taskuvaippojen fleecet sen sijaan puhdistuu 60-asteisessa vaippa-liinavaate-pesussa helposti valkoisiksi ilman kikkoja. Myös Babylandit olen pyykännyt 60 asteessa, vaikka ohjelämpö oliskin vaan 40. 40:ssä jää nimittäin keltaset jäljet helposti kakittuihin versioihin! Kynsiharjalla harjaan ja putsaan tuoreeltaan isommat hädät pois, pyykkikorin reunalla saavat noin päivän ajan kuivahtaa ja nahkeina tipautan koriin ilmavasti. Noin kolmen päivän välein ovat koneeseen päässeet ja minkäänlaista häiritsevää hajuhaittaa noista ei ole siunaantunut! (Ja kaikki kikkakonstit, etikka, sooda ja teepuuöljy on vielä kokeilematta!) Kauheempi haitta se kertakäyttövaippapussin avaaminen on, hyi yrjö!!!

Hyvin siis lähtenyt meillä vessajutut pelittämään kaikin puolin! Pottaankin ja lavuaariinkin ja hoitikselle ja sen eteen on saatu jo monet hädät houkuteltua (vaikka mies ei siihenkään oo vielä lämmennyt). Muutamilta aiemmilta "hullu-kommentoijilta" oon jo saanut varovaisia "no tuleehan noi varmaan halvemmiksi" -huomautuksia!!! \,,/

Raskausajasta vielä nauttiville tuleville kestoilijoille vinkkaan, että enemmän on tässä asiassa enemmän. Jos haaveilee täyspäiväisestä kestovaippojen pyörityksestä, vaippoja ei oikeestaan voi olla liikaa. Tai ehkä tietyssä pisteessä voi, mutta sitä pistettä tuskin ihan helposti ohittaa. Jos joutuisin kikkastelemaan ja aikatauluttamaan pesujen, kuivumisten, parhaiten sopivien vaippojen ja muun välillä, niin ei tää olis näin kivaa! Nyt kun ei oo mikään hätä pyykinpesuun, vaikka ois kiireinenkin päivä tänään sekä huomenna, eikä tarvi heti pyykkinarulta riipiä vaippoja heti kuivahdettua mukaan reissuun niin hyvä on tullut!

Varsinaista kuuluisaa "yövaipatusta" ei ole kokeiltu vielä, koska meillä ei tällä hetkellä hirveen tarkat vuorokausirytmit oo muutenkaan. Kakkavaipat vaihdetaan öisinkin, ja oikeestaan maksimissaan yksi yösyöttö on menty ilman vaipanvaihtoa ees öisin. Taskuvaippaanhan voi tosin melko rajattomasti tunkea imevää materiaalia, eli ei sinällään olisi ongelma, vaikkea Tirppa vaipanvaihtoa varten heräisikään öisin. Niin kauan kun yöt tajuaa siinä määrin, ettei meidän seurustelemaan tarvi ryhtyä, niin ei tuosta vaipanvaihdosta haittaa ole. Ja. Käynhän. Mä. Itsekin. Yöllä. Vessassa. Housut kuivina. Miksi kieltäisin sen vauvalta jonkun vuorokausirytmin varjolla?

Pakollinen hellevauvakuva vielä loppuun. Pahoittelut ei-vaippa-friikeille tästä postauksesta! (Yritin kyllä vaikeimpia termejä ja kohtia avata ummikollekin parhaan hoksauskykyni mukaan...)

Isku Espooseen

Eilinen ja tää päivä on sujahtaneet aika samanlaisissa merkeissä kumpikin. Eilen kävin Espoossa pyörähtämässä ajatuksena lastentarvikekirppari Nella ja Nuttu, mutta hepäs ovatkin kesäajassa (noista muutenkin niin epäinhimillisistä "lapsiperheaikatauluista" kaventaen) ja auki vain kello 16:een. Se reissu rajoittuikin sitten samassa kiinteistössä alakerrassa sijaitseviin Tarjoustaloon ja Baby Styleen. Yhden ale-kissa-vauvahaalarin löysin ja pari nimiavaimenperää tulokkaalle. (Eli onko nyt nimikin lyöty lukkoon? Eipä nuo kuin 3 euroa kyllä maksaneet, joten vielä ehkä raaskisi vaihtaa!)

Tänään tein sitten vahingosta viisastuneena täsmäiskun ja tarpeeksi ajoissa samaan taloon yläkertaan Villiankkaan ja sitten Nellaan ja Nuttuun. Villiankka on juuri muuttamassa tilasta toiseen, joten hieman hajallaan olivat tavarat, mutta aivan ihana putiikki! Olen ihastunut! Pitäjä oli mukava, sain nopeasti kaiken mitä nyt pikavisiitilläni olin hakemassa (bodyn jatkopalat ja tumput) ja ne muut tavarat kun vaan on aah niin ihania. *kuolkuol* Ehkä noissa lapsiperheaikatauluissa on hyvätkin puolensa: pitävät mun kukkaronnyörit edes vähän kireemmällä? Ties mitä herätteitä olisi matkaan tarttunut, jos rauhassa olisin ehtinyt putiikin hyllyt läpi katsella...

Kirpparipuoli on näin heinäkuussa aika hiljainen ja sen huomasikin. Myyntipöydistä oli ehkä vaan noin puolet käytössä. Positiivisesti mut yllätti kuitenkin hiljaisuudestakin huolimatta selkeä kestovaippojen laaja edustus! Oli kivaa kerrankin päästä hypistelemään ja vertailemaan ja pohtimaan rauhassa, eikä istua ruudun takana nakuttelemassa ja arpomassa ja lukemassa tuotteista. Löysin juuri mitä mun arsenaalit olikin vailla, eli hitaampia ja tehokkaampia ekstra-imuja ja sisävaippoja, ja jopa parit harkkahousut hamaa tulevaisuutta ajatellen lähti mukaan, koska olivat niin edulliset ja siistit. Tavaraa noin muuten oli aika laidasta laitaan. Laatua ja ei-niin-laatua, merkkiä ja ei-niin-merkkiä, ylihinnoiteltua ja sopivampaa. Eli peruskirppismeiningillä tuonne kannattaa mennä, varata riittävästi aikaa, tsekata harkittu tuote tarkkaan ja olla hintatietoinen (kuinka paljon sama juttu uutena maksaisi, miten sitä on saatavilla, jne.). Varmasti tulen tuonne tekemään vielä tylsyyksissäni joskus iskun ja toisenkin, mutta ehkä enemmän tykkään silti Vekarakirppiksestä, joka kohta palaileekin kesälomalta sopivasti. Jos vaikka vauvaannuttua iskee joku alkuhetken "näitä tarvii enemmän ja paljon" -paniikki.

En tajunnut tosiaan löytöjäni valokuvailla ja nyt ne pyörivät pesukoneessa, joten onpa postailtavaa sitten vaikka huomisellekin. Huomennahan ois sitten se yliaikakontrolli, jee, kiva että edes jotain odotettavaa!

Vaippapiristeitä

Koitetaanpas saada 20 000 vierailijan raja rikki ennen laskettua aikaa!

Alvababyn testitilaukseni saapui eilen, yllättävän nopeasti mielestäni, tilaus kun lähti kesäkuun viimeisenä päivänä! Kuusi taskuvaippaa ja kymmenen mikrokuituimua saapuivat hypisteltäviksi. Hinnasta, alkuperämaasta ja tuoksusta päätellen eivät tosiaankaan mitään ekologian ja etiikan riemuvoittoja varmasti ole nämä, mutta josko niiden avulla jonkinmoinen kertakäyttövaippavuori eliminoitaisiin. Ja halpojahan nuo on kuin saippua, koko tilatun paketin kokonaiskuluiksi mun osalta tuli 40 euroa, pelkkä yksi tasku siis tyhjentää tiliä noin neljän euron verran.

Muuten meininki on ollut tänään kohtalaisen väsynyttä! Eilinen sporttinen kaupunkikiertelypäivä taisi vaatia veronsa. Iltalenkkeilytkin taitaa jäädä suosiolla välistä, koska SI-nivelvaivat muistuttelivat kipeästi itsestään sitten jonkun raskauden puolivälin vissiin ja ihan puun takaa päiväunilta noustessa. Osastoa mitä ihmettä!?!

Silloinhan siis muistaakseni vasemmalle jalalle varaaminen oli vaikeaa, koska häntäluun oikealla puolella oli vihlova kipupiste. Nyt kipupiste on samassa kohtaa ja myös jossakin ulompana lonkassa ja varaaminen oikealle jalalle ongelma. Testissä on nyt ollut uusi lepo ja jumppapallottelu, seuraavaksi varmaan kuuma kylpy ja venyttelyt ja illalla vielä tiikeribalsami. Toivotaan että viimeistään yöuni korjaisi pahimman, koska en nyt ajatellut kävelemättä olla loppuaikaa... Varsinkin kun jostakin kumman syystä näin jo untakin Kättärin yliaikakontrollista!

Totta puhuen mulla on kyllä pieni vakaa usko ja toivo, että ensi viikolla jossakin vaiheessa se on menoa. Synnytys lähtee sitten vaan käyntiin yhtä puskista kuin tää lantiovammakin tähän hätään. Toisaalta tiedostan kuitenkin, että kun näin helposti ja hyvin on kroppa raskauden kestänyt, niin voihan se olla että reteesti yliajallekin sitten mennään. Eikä mulla mitään sitäkään vastaan ole, kunhan vaan synnytyskäynnistykseltä vältyttäisiin. Näillä terveystiloilla tässä on kuitenkin vielä pitkät kaksi viikkoa ennen kuin tuon suhteen alkaa toivottavasti kukaan hätyytellä. Vielä siis kannattaa bingota! (Alkaa muuten tulla jo hölmö olo tästä muistutella! :D)

Se sairaalakassi

Hoksasin, etten olekaan omaa versiotani sairaalakassista tänne listannut. Mitään kummempaa vinkkiä tai kikkaa tuskin kellekään mun kassista löytyy, joten en nyt sitten jaksanut edes mokomaa valokuvailla tai sen tarkemmin listailla, kunhan tässä vähän kertoilen vaan.

Vauvaa varten kassista löytyy vaatepussi, jossa on 50- ja 56-senttisiä vaatteita "vähän joka lähtöön". Tutustumisvisiitillä Kättärillä ainakin oli aikas lämpönen kesätunnelma, joten oon yrittänyt sen ottaa huomioon sekä piltin, että omia vermeitä miettiessä. Eli niin sanottuja "kylmävarusteita" on niukasti, mutta hikoilutaminetta sitten laajemmin. Tietysti jos omat haalarit ja muut osoittautuu ihan väärän kokoisiksi tai muuten onnettomiksi valinnoiksi, niin toki sitten on ne sairaalan keittopestyt rytkyt vaihtoehtona paikan päällä.

Muina vauvavarusteina on pikku testiläjä vaippoja, Manduca ja tuplarengasliina. Moni varmaan pyörittelee päätään noiden vaippojen takia (feel free vaan, myönnän, että hyvinkin saattavat unohtua kassinpohjalle!), mutta mun teki mieli ne mukaan pakata, joten niin tein asiaa puntaroituani, ja lopulta ihan itseäni ajatellen. Kuten oon kuvaillut, oon ollut loppumetreille jotenkin tosi innoissani ja iloissani vaippahypistelyistä ja koska oletan sairaalassaoloajan olevan täyttä tuskaa ja angstia niin miksen sitten piristäisi sitä sen mukaan mitä suinkin kykenen? Eli jos sairaalassa on kipeää, väsynyttä, unetonta, yksinäistä hormonistressiä muutama päivä ja saan edes pienet kiksit ja hymyt irti yhdenkin oman kestovaipan kääräisystä pikkupepun suojaksi, niin vaippapussi on ehdottomasti hoitanut hommansa mun sairaalakassissa!

Itselleni vaatetta on jonkin verran, mutta lämpötila- ja hikoilutilanteen mukaan pitää sitten katsoa kuinka pitkälti vain niillä pärjää. Jälleen ajattelen sairaalavaatetuksen odottelevan paikanpäällä jos omat ajatukset ihokontaktivaatteista eivät ihan vastaakaan käytäntöä. Imetysliivit ja -paidat on enimmäkseen vain lyhkäisiä vierailuaikoja ja kotiutumista ajatellen mukana, tuskin niihin muiden hoivaolioiden (ja niiden puolisoiden) seassa tuntee tarvetta kääriä meijereitään. Tohvelitilanteen oon päättänyt ratkaista mieluiten lähtemällä koko sairaalareissulle kesäisissä pistokkaissa ja mahdollinen lapsivesi + taksi -ongelma on ratkaistu toivottavasti mummolasta haalitulla vaipalla! (Toki isoimpia toiveita tällä hetkellä olisi synnytyksen käynnistyminen supisteluilla, jolloin taksiin varmaan istahdettaisiin muovipussin ja pyyhkeen vuoraamina!)

Toilettilaukussa tavallisten hygieniajuttujen ja vakkarilääkkeiden ohella on nyt sitten liivinsuojia jos maito nousikin yltiötehokkaasti jo sairaala-aikana, Bebanthen, Lansinoh ja rintakumit jos sairaala jotenkin niistä kitsastelisikin tarvittaessa, korvatulpat ja Belly Bandit -vyö. Eväspussista puolestaan löytyy viikunoita, rusinoita, lakua ja pähkinöitä ja nestemäisinä versioina Gatoradea, shampanjaa ja Miehelle energiakolaa. Saarioisten maksalaatikko olisi hankintalistalla ehkä vielä siinä vaiheessa, kun parasta ennen päiväykset alkavat yltää reippaasti lasketun ajan tuolle puolen. (Kyllä, sitä odotan innolla ja ei, viimeisin neuvolalääkäri ei antanut lupaa syödä sellaista ennen synnytystä!)

Viime hetken päätöksiksi ja pohdinnoiksi olen sitten jättänyt läppäri + dvd-leffat, tyynyn tai tyynyliinan ja kaikki Miehen tarvikkeet. Itse nappaan kassin lisäksi ihan perus käsilaukun mukaan, jonne toivottavasti muistan nakata myös kameran ja kännykän laturin. (Kamera on ladattu ja siinä kyllä akkua piisaa viikko tai useampikin.) Jos päästään heti perhehuoneeseen, niin Mies varmaan ehtii ekaa yötä varten kyllä hammasharjan ja passin nakata povariin ja pärjäilee tovin mun kanssa samoilla eväillä. Kotiin on tietty tuskainen reilun puolen tunnin sompailu suuntaansa, mutta ei kyse mistään mahdottomasta matkasta ole ja täytyyhän jonkun käydä karvalapsia ruokkimassa ja paijaamassa joka tapauksessa. Traumat kun niille jää tästä projektista kuitenkin, se on ihan varmaa.

(Meidän vaunut kaikkine tilpehööreineen toimitetaan muuten kotiovelle ihan just! Iih, ihanaa! Arvatkaa kuka varmaan lykkii loppuillan täällä kaheksikkoa kissavauva kyydissä?!?)

Hankinnoista ja kaupoista

Odotusaikana on oppinut ihan oudolla tavalla tarkkailemaan kauppoja ja nettikauppoja. Listaankin tässä kaikenlaisia mieleeni juolahtavia putiikkeja livenä ja netissä, joihin olen itse jollakin tasolla ihastunut tai ainakin joiden tarjontaa käyn semi-säännöllisesti tsekkailemassa. Jännä on ollut huomata, miten jopa puolen vuoden aikahaitarissa mun maku on muotoutunut, muuttunut ja kehittynyt! Esimerkiksi ihan alkuun ihastuin eniten kauniin värikkäisiin ja kuvioituihin taskuvaippoihin kun taas viimeisen pari kuukautta puhtaan siistit vitivalkoiset värit vaippamaailmassa on tuntuneet niiltä kivoimmilta! Vauvanvaatepuolella taas oon löytänyt elämääni pari ihan uutta väriä: violetin ja oranssin! Ennen en oo niitä kokenut alkuunkaan omikseni missään muotoa, mutta mielikuva vauvasta niitä päällään onkin upea! Pinkki ja vaaleanpunainen sellaisenaan ovat kyllä sitkeesti pysyneet "yök" -listalla, paitsi joidenkin poikkeavien kuviointien ja kuosien kohdalla.

Myös vaatteiden käytännöllisyyteen huomion kiinnittäminen on ottanut isoja kehitysaskeleita. Ihan ummikolle alkuun oli tärkeitä vaikkapa bodyjen ja paitojen pääntien väljyys tai nepparit, että on sitten varmasti helppo ja nopea pukea. Seuraavassa vaiheessa tärkeiltä tuntuivat raapimisenestotumput (jos sellaiset vaikka oli bodyssä mukana) ja kietaisubodyt vaikka yölliseen pimeävaipanvaihtoon varautuen. Myös vetskarit vaikuttivat neppejä kätevämmiltä yöpuvuissa, vaikkakin saattavat olla koppuroita ja kovia. Nyttemmin mieleen on hiipinyt kaikenlaisia epäilyksiä miljoonista pikkujutuista. Potkuhousuissa kun jalkaterän koko ei esimerkiksi välttämättä vastaa muun vartalon kokoa etenkään vauvalla. Toisaalta taas potkivaisella veijarilla voivat löperöt sukat olla jatkuvasti hukkumisvaarassa. Tarvitseeko vauvan housuihin varata tilaa vaipalle kuinka paljon? Kovin tiukkoja housuja valkatessani olen näin ajatellut, mutta löysemmissä en ole hommaan kiinnittänyt juuri huomiota. Hyvän vinkin sain jo haaraneppareiden tärkeydestä pro:lta vaipanvaihtajalta, joka totesi välttelevänsä uudestaan vaipanvaihdon jälkeen pepun yli vedettäviä housuversioita. Mitä kaikkia omia ihmeellisiä mieltymyksiä tai rajoitteita sitä kehittyykään sitten aikanaan joihin ei vielä voi varautua?

Alkuun himoittivat vaaleat, hennot "vauvavärit", kun taas lähestyvä kesä (?) ja puklu-pissa-kakka-kissankarva-käytännöllisyys saivat innostumaan myös räikeämmistä kuoseista (niin mainitsinko sen oranssin jo?). Kautta varustelukauden erityisesti kissa-, kettu-, raita- ja pallokuosit on olleet hot-listalla. Toisaalta kuitenkin oon niin outo ulkonäkövalitsija, että en oikein osaa itsellenikään selittää mikä ja miksi miellyttää silmää, vaikka jokin muu "ihan samanlainen" sitten ehkä ei. Vauvajutut eivät siis ole tästä poikkeus. Pikkuhiljaa tarpeita etsiskellen on kuitenkin saanut rauhassa etsiä ja löytää mieleistään. Toivottavasti siitä on iloa ja energiaa antamaan vauva-arjen keskelle, koska jo pelkästään raskauden ja synnytyksen myötä jokainen äiti on ansainnut vauvavuodelle jotain piristävää materiakivaa.

Tässäpä nyt siis pikapikaa mieleeni juolahtanut (en kyllä keksi puuttuuko joku usein vierailtu?)

AAKKOSTETTU LISTA KIVOISTA JUTUISTA:

Alvababy
Halpoja, kiinalaisia, lapsityövoima-riistokestovaippoja ilman toimituskuluja. Jos alku hirvittää voi samoja tuotteita hakea kotimaisten "jälleenmyyjien" kautta tuplahinnalla vaikka vaan yksitellen testiin huuto.netin kautta.

Bebes 
Enemmän äidille, kuin vauvalle ja hyvällä sijainnilla. Jännää hippeily- ja luomuhifistelyä kiinnostuneille aina synnytysvalmennuksista vadelmanlehtiteehen ja imetysvermeisiin, idyllinen ja ilmeisesti asiantunteva henkilökunta. Imetysliivivalikoimissa omaa luokkaansa, joten kannattaa käydä hypistelemässä ja sovittamassa ja kun tarpeet tiedossa, löytyy samoja malleja halpanettikaupoistakin. Pääsääntöisesti huippulaatua huippuhinnoilla, mutta yksittäiset tuotteet saattavat kilpailuttaessa osoittautua edullisiksikin.

Beboliina
Ihkuja kotimaisia raapimisenestotumppuja, bodyn jatkopaloja ja muuta söpöstelyä, lähinnä tekstiiliä.

Clas Ohlson
Mitähän kaikkea täältä on tullut katsasteltua tai jopa haettua..? Ainakin kissojen parvekeverkkojuttuja, jumppapalloja, pulloharjoja, tens-laitteita, lämpöpusseja, ruuveja pinnasänkyyn ja vaikka mitä.

Hennes & Mauritz 
Aleksin "se Stockaa lähempänä oleva" HM on kunniakkaasti hoitanut alennusmyynneillään lähes koko virallisen (pienehkön) äitiysvaatearsenaalini. Joten kyllä, mammahellemekot tammikuun aleista oli fiksu veto, kuin myös se villakangastakki! Ja monihan kehuu noita henkkamaukan ihan perus vauvanvaatteitakin.

Huuto.net
Tätä on musta ihan turha jopa mainostaa, itsestäänselvyyttä. Mitä ikinä etsitkin, katso ensin täältä! Toki välimatkat ja postikulut kannattaa aina huomioida, mutta ainakin mun hankinnoissa ollut ihan ehdoton. Vaippa-arsenaali on jo lähes yksinomaan kokonaan "huudettua", mutta esimerkiksi viimeisin ostos oli muutaman euron kannellinen, pajuinen pyykkikori, juuri mitä olisin uutena kaupastakin etsinyt.

Jesper Junior
Nalle-mallisto vetoaa, alennusmyynneissä ihan kohtalaisilla hinnoillakin.

Jutta
Sekava nettikauppa ja samanoloinen myymälänluukku Punavuoressa, mutta näpsä palvelu ja neuvonta. Täältä löytyy vähän tarkemmallekin hifistelijälle niin kotimaiset kuin ulkomaiset vaipat ja vaippatarvikkeet.

KappAhl 
Newbie-mallisto, en vaan ymmärrä mikä siinä vetoaa! (Ja miksei ne oo ikinä ihan superalessa?)

Lastenturva 
Vissiin Suomen parhaat valikoimat vaunuista ja muista härpäkkeistä, välillä tehokkaita tarjouksia, sijainti autoilijoille, mutta nettisivut noin yleensä hyvä vertailu- ja tiedonlähde ja onhan niillä tietysti nettikauppakin.

Marks & Spencer
Sekalaista äitiys- ja vauvakamaa miellyttävilläkin kuoseilla käyty kuolailemassa välillä. Toimitus Suomeen tällä hetkellä kait 7 puntaa, eli ihan pikkutilauksilla ei kannata, ellei kuolaa tosi pahasti.

Nella & Nuttu 
Espoolaisten vastaus lastentarvikeitsepalvelukirppiksiin.

Nursingbra shop 
Tunnetuimpia imetysliivimalleja halvemmalla kuin muualla jos koonvalintaongelman saa ratkaistua.

Oranssitori 
Oma lähi-itsepalvelukirpparini, ainakin kuukausittain tullut kierrettyä läpi. Myyjistä osa myös fb-sivuilla hoksaa mainostaa mitä ja milloin pöydälleen vie.

Pedihealth
Kaikkea näppäränoloista hoito-, imetys- ja vaippatarviketta ja osin kohtuuhinnoin, jos kokee tarvitsevansa tai haluaa kokeilla. (Esimerkiksi entisissä äitiyspakkauksissa olleita juttuja.)

Royalkestot
Edukkaat kestoliivinsuojat, -siteet, -vaipat sekä muuta roinaa.

Tori.fi
Ei mun makuun yhtä näppärä kuin huutis, mutta kannattanee täältäkin isompia etsintöjä vilkaista.

Vaunuaitta
Meidän lähilastentarvikekauppa, jossa oon käynyt fiilistelemässä kauppareissun ohessa tulevia vaunuja ja etsimässä tuloksetta kivoja harsoja. Keskittynyt siis lähinnä isompien ja kalliimpien tuotteiden myyntiin.

Vekarakirppis
Yksi vierailu sai mukaan vaikka mitä kivaa! Helppo löytää ja hyvin monipuolisesti erilaista vaatetta ja teksitiiliä. Parhaillaan kesälomalla, mutta päädyn varmasti paikalle vielä pirpanan kanssakin!

Yliopiston apteekki
Cuplatonit, Bebanthenit, Nenä-Friidat ja monet muut. Sekä tietysti osa odottajankin huoltoa löytyy täältä! Kalliimpi kuin moni muu iso apteekki, mutta Uniikkikortilla isommista seteistä alea ja reseptipuoli hoituu suoraan työpaikkakassaan kuin työpaikkakassaan, eikä tarvi jälkikäteen hakemusrumbaa.

Vinkkejä otetaan taas ilolla vastaan muiden kokemuksista... Tai mikä mua näiden perusteella saattaisi miellyttää? Suurin osa kun näistäkin siis löytynyt muiden vinkkaamisten perusteella.

Ja älkää vieläkään unohtako Babybingota!