Projekti Kestovaippa V: Yövaipat

Tirppa on käyttänyt kestovaippaa myös öisin oikeastaan jo ihan alusta asti. Toki alkuun, kun kakka tuli joka vaippaan, vaippaa vaihdettiin yölläkin joka syötön yhteydessä. Tuolloin isyyslomaileva Mies yleensä hoiti yölliset vaipanvaihdot (kuten useimmiten tekee edelleen, silloin harvoin kun on tarpeen, kuten vaikkapa sinä yhtenä rota-vaiva-yönä pari viikkoa sitten). Mies tietysti osittain käytti, etenkin alkuun, roskavaippoja, mutta minä puin myös öisin pestävän ja monta kertaa käytettävän version. (Nyt on noista roskis-versioista muuten se "biohajoava" Naty testissä. Biojätteeseenhän niitä vissiin ei saa laittaa, mutta koitan paketoida höllästi ja edesauttaa siten kaatopaikkakaasujen minimoitumista.)

Ihan aluksi meillä mentiin öisin lähinnä samoilla vaipoilla kuin päivisinkin. Eihän niiden vaihtoväli edes juurikaan eronnut päivävaipoista. Bambino Mion taiteltava puuvillainen prefoldi, sellanen "liina" ja settiin kuuluvat pul-kuoret olivat ensimmäinen vaippa, joka vakiintui yökäyttöön. Jopa niin paljon, että välillä lisäsin Mion prefoldin taitosten väliin pienen hamppu-boosterin lisäämään imutehoa. Puuvillan pinnalla peppua vasten käytettiin tuolloin myös pörrö-fleece-kuivaliinanpalasta. Miot onnistuivat yökäytössä vuotamaan huolellisten asettelujen ansiosta yhteensä ehkä 2-3 kertaa, vaikka käytimme niitä jopa liian pienenä, eli tosi harvoin. Kilosuositus Bambino Miolla kun on 5-7 kiloa.

Seuraavaksi ja ehkä jopa Mies innostui Imse Vimsen all-in-oneista yövaipatuksessa. Noita on käsittääkseni joskus ollut äitiyspakkauksessakin jaossa, joten huuto.net ja muut foorumit pursuvat niitä edulliseen hintaan. Ja ne on ihan huippua. Myös Imsen väliin tungin joskus vielä hamppua lisäksi. Sekä Mioja, että Imsen aio:a voin vain lämpimästi suositella kaikille aloitteleville vaippailijoille! Ne ovat kumpikin hyviä treeni- ja pikkuvauvavaippoja asettelun opetteluun, varmapitoisia esim. taskuvaippoihin verrattuna ja tosiaan siis myös halpoja hankkia. Itseasiassa omianikin olen tässä jo valokuvaillut myyntiin, koska alkavat käydä pieniksi. Ja koska mulla on vaippoja ihan liikaa.

Meitä on lykästänyt Tirpan suhteen melko pienipissisyydellä. Toisaalta itse luen sen itselleni haasteeksikin, koska en ole oikeastaan tosissani joutunut koskaan pähkäilemään imujen tai yöimujen kanssa, vaikka mieli tekisi. Ainoat vuodot, jotka ovat johtuneet liian vähäisestä imumäärästä ovat tulleet yllättävän pitkän vaihtovälin takia! Tyypillisenä esimerkkinä Tirppa on nukahtanut kevyehkössä tavisvaipassa, on ollut pakko lähteä jonnekin, siellä jossakin vaipanvaihto on syystä tai toisesta venynyt ja venynyt ja kappas, vaippa on tulvinut. Tästä pienipissisyydestä huolimatta halusin kuitenkin varautua öihin oman mielenrauhan vuoksi kunnon yökäyttöön hankituilla vaipoilla. Tässä he (tällä hetkellä) ovat:

Kelta-puna-ruskea-raitainen, vihreä-ruskea-oranssi-raitainen ja vihreäpilkullinen ovat Ronja ja Roope tuplaläppiä. Ruskea-kirjava-raita on Nupsukan vastaava tuplis ja ruskea-valko-raitainen Mannamaan sisätäyttövaippa. Keltainen Nalle on sisätäyttö myös, vaaleanpunainen Uni-Nalle yhdellä läpällä ja turkoosi pingviini on ensimmäinen uutena ostamani vaippa, Nanun Myrsky, yhdellä läpällä.

Tyypillisesti kestovaipoista yövaippoina siis käytetään tuhdisti imustettuja sisävaippoja. Läpät puolestaan nopeuttavat pesun jälkeen vaipan kuivumista, koska ne voi levittää tietenkin auki. Sama määrä imua "sumpussa" muotoonommeltuna kuivuisi päivätolkulla. Hyvänä esimerkkinä kuivumisajoista toimivat vaaleanpunainen Uni-Nalle ja turkoosipingu-Myrsky. Niissä on vain yhdet imuläpät, mutta vaipassa itsessään kiinteää imua melkoisesti (sekä täyttöaukot, jonne voi lisätä vielä lisää tavaraa, mutta siitä lisää alla) ja jo pelkästään noilla kiinteillä imuilla Nalle ja Myrsky kuivuvat narukuivatuksessa 2-3 päivää! Tuplaläppäiset, vähemmällä kiinteällä imulla varustetut kun kuivuvat noin vuorokaudessa. Olenkin nyt talvisaikaan ripustanut Nallen ja Myrskyn (toinen on matkalla meille vielä) suoraan patterille kuivumaan, jolloin ne kuivuvat reilussa vuorokaudessa. Jos asuisimme tilavammin, harkitsisin lämpöpumppu-kuivausrummun hankkimista, tai ainakin ottaisin selvää sen ekologisuudesta. Toki narukuivatus on kohtalaisen ekoa, mutta vaikuttaahan sekin ilmastointi- ja lämmityskustannuksiin.

Keltainen Nalle ja ruskea-valko-raitainen Mannamaa -sisätäyttövaippoja en ole alunperin hankkinut ollenkaan yökäyttöä varten, mutta siihen ne nyt vain ovat puolivahingossa päätyneet. Innosta puhkuen kun olen halunnut koota itse omat imusettini. Alkuun kokosin niitä Tirpan 3-tuntisia päiväunia varten, mutta kun ei typy niiden aikana tee kuin ehkä yhdet tai kahdet pissat, ei erityisellä päikkärivaipalla juurikaan tee mitään. Siksipä sisätäytötkin ovat päätyneet yökäyttöön. Kuvasta itseasiassa puuttuu vielä yksi Nupsukan sisätäyttö, joka oli viime yönä päällä ja odottaa nyt pesukoneessa kuivumaan pääsemistä! Sisätäyttöihin tungen yleensä joko vähän jotain nopeaa imua (puuvillaa, froteena tai flanellina) ja enemmän hidasta (hamppua, bambuhamppua) tai sitten paljon jotain seminopeaahidasta (bambua, vähän käytettyä puuvillaa).

Sisävaipassa itsessään ei siis ole kosteussulkua ulkopinnassa. (Siksi se on nimeltään sisävaippa, olipa sitten täytettävä, eli taskulla, läpillä tai kiinteällä imulla.) Joten vaipan päälle kosteutta sisällä pitämään tarvitaan vielä jokin kuorivaippa. Moni käyttää villahousuja, mutta itse olen tykännyt enemmän kuorista. Yöt meillä on kuitenkin aika pitkiä yleensä, joten hengittävyys on pop! Yövaippa puetaan päälle noin kahdeksan aikaan, aina vähän sen mukaan milloin alkaa uhkaavasti väsymys yllättää. Jos uni tuosta vielä siirtyy sitten useammalla tunnilla iltakukkumiseksi, niin saatetaan vielä vaihtaa uusi (miksi yövaippoja onkin ihan hyvä olla ylimääräisiä varalla).

Tällä hetkellä eniten on käytössä Hilivinksiksen pinkki pomminvarma villakuori. Varakuorena toimii Nikkyn puuvillakuori, jossa on ohuenohut silikonisulku. Kumpikin siis hengittävämpiä kuin ihan perinteiset pul-kuoret, mutta ohuempia kuin villahousut olisi. Yksi villakuori vielä Hilivinksiksen rinnalle on matkalla. Villaan olen mieltynyt, koska tuntuu varmemmalta ja tuoksuu paremmalta. Välillä jos yö on ollut todella pissainen, haiskahtaa vaippa aamulla nimittäin aavistuksen jo kuoren läpi. Onneksi se ei tunnu meillä ketään häiritsevän, onpahan vain osoitus että kuori todella hengittää! Pul-kuoria yövaipatuksessa käyttäessäni kun hajut lävähtivät naamalle vasta aamulla vaipanvaihdossa! Onneksi kankaisissa vaipoissa haisee vain ja ainoastaan puhdas pissa. Se roskavaippojen kemikaali-geeli-rae-pissa-myrkky-katku on ehkä jonkun tuhat kertaa hirveämpi. Itseasiassa jo ilman sitä pissaakin. Villakuoressa muuten lanoliinituskin hälventää hajuhaittaa mukavasti!

Kuivaliinan Tirpalla yövaipassa on coolmax. Osassa vaippoja se on jo omasta takaa kiinni ja niissä joissa ei ole, käytetään irtonaista. Mitään iho-ongelmia missään vaiheessa ei ole ollut! Aamuvaipatuksen ja iltavaipatuksen yhteydessä ilmakylvetään kulloisenkin kärsivällisyyden mukaan, välillä päivisinkin. Päivävaipoissa on käytössä myös fleeceä ja märkäpintaa (bambupuuvillaa, puuvillajoustofroteeta, tenceliä ja bambujoustofroteeta), ja vaihtelu on mielestäni ollut hyvä juttu, koska millekään ei ehdi herkistyä erityisesti, kun pinta vaihtelee.

En siis edelleenkään ymmärrä vouhkaamista yöllisestä kestovaippailusta alkuunkaan! Pointtihan siinä on kuitenkin ihan sama kuin päivisinkin. Kakkoja ei (ainakaan meillä) yleensä öisin tule, joten jos vaippaa ei vaan halua yöllä nousta vaihtamaan pitää imua imua ja imua laittaa niin paljon, että koko yön pissat imeytyy ja siinä se. Yksi yö huvikseni vertasin kuivaa ja märkää yövaippaa keittiövaa'alla, ja arvioinTirpan tuona yönä pissineen noin 1,5dl. Toisina aamuina tosin vaippa on paljon tuota yötä märempi... Mutulla väittäisin, että yön aikana tulee yhdet pissat ja muu illalla ja aamulla, joten vaipan märkyys on enemmän illasta ja aamusta kiinni.

Loppukevennyksenä meillä on tutustuttu itsenäisestikin jo kirjoihin! Ja kuva ei siis oikeesti oo mitenkään lavastettu tai lelukirja asetettu, vaan ihan ite se sille noin teki.

Lisäksi Tirppa on innostunut pureskelusta ja kuolaamisesta, liekö hampaita tulossa jo? Mulle on tullut 5-kuukautisena omat ekani, mutta Täti sanoi, että nykytenaville hampaatkin puhkeavat aiemmin kuin ennen.

Tarpeet & turhakkeet

Kaikki tekevät tän "mikä etukäteishankinnoista oli hyödyllistä ja mikä ei" -postauksen ja ajattelin nyt tän reilun kolmen kuukauden perusteella kertoa mitä me ei olla tarvittu, mitä on tarvittu ja mitä ilman ei oltais pärjätty. Enjoy ja miettikää omia tarpeitanne näiden kommenttien kera! Olen tehnyt tätä nyt vähän hassusti selaamalla blogin kaikki aiemmat "hankinnat" -tagin alla olleet postaukset jotta niiden pohjalta tää imetysdementiapää ehkä muistaisi olennaisimmat, isoimmat ja eniten mun päätä vaivanneet hankinnat!

Kertakäyttöisiä vaippoja mä en etukäteen meille hankkinut ja hyvä niin! Laitokselta saatiin propagandapaketteja oikein kaksin kappalein kylkiäisineen, joten jos kestovaippojen käyttö siintää mielessä, niin suosittelen tekemään samoin! Kierosti tosin nuo ihan vastasyntyneen vaipat maksaa kaupassa puolet vähemmän kuin isommat koot, joten houkutus on pienempi kääntyä (ja jumiutua) ylikansallisten riistovaippojen puoleen... Siksipä jos yhtään epäilet intoasi vaippailuun, suosittelen jättämään ne roskavaipat kaupan hyllylle jo alunperin ja hyödyntämään sairaalasta irtoavat roskat. Näin kynnys perehtyä jo heti kotiutuessa taas uuteen asiaan on paljon pienempi kun ne vaipat hupenee silmissä! On paljon helpompaa heti alusta testailla ja harjoitella uusia vaippoja vaikka joka toisella vaipanvaihdolla, kuin sitten joskus "olojen tasaannuttua" yllättäen piilottaa roskavaipat ja heittäytyä vain ja ainoastaan pestävien vaippojen varaan eräänä päivänä. Kun ei ne olot siitä tasaannu. Ainakaan kolmeen kuukauteen. Ja sen ikäselle alkaakin ne nb-vaipat olla jo melkein liian pieniä. Pikkupikkuruisen kanssa niitä ohivuotoja vaan alkuun tulee. Ja kakkakatastrofeja. Niitä etenkin tulee muuten ihan joka vaippaan.  Sen kanssa on vaan elettävä. Kotona on helppo vaippaharjoitella vaihtovaatevarastojen äärellä, ja harjoitella lisää, kunnes lopulta olo roskavaipat jalassa on epävarmempi kuin kestovaipan kanssa! (Me siis ostettiin ilmaisvaippojen jälkeen yksi paketti 3-6-kiloisen Muumeja, Tirppa painaa nyt yli 6,5 kiloa ja niistä vaipoista on yksi jäljellä. Ja se yksi viimeinen on lojunut jo varmaan viikon yksinään hoitiksen nurkassa. Ja sitä ennen viikon duona toiseksi viimeisen kanssa. Pitänee siis seuraavassa paketissa siirtyä isompaan kokoon tai opettaa kestovaippakokemattomat lapsenvahditkin käyttämään meidän vaippoja.) Ehkä mä teen alkupäivien vaipparallista vielä oman vinkkipostauksensa ja vaippojen hankinnasta, koska niistä en nyt tässä lörpätä.

Jatkona vaipoille... Saatiin tädiltä Baby Björnin potta jo hyvissä ajoin. Mies piilotti sen kaappiin, josta minä kaivelin esille viikkoa paria ennen h-hetkeä kun asettelin hoitista käyttökuntoon. Jonkinlaista pissakakkapurkkia suosittelen käyttöön hoitopöydälle ehdottomasti jos lavuaari ei ole lähellä! Jo pelkästään vaipanvaihdon yhteydessä potatuksella saa aikaan paljon: ainakin puhtaamman pepun ja vaipan. Innokkaampi potattaa myös ruuan jälkeen. Ja herätessä. Ja repusta tai vaunusta pois otettaessa. Ja vähän siinä välissäkin. BB:stämme saa sen kuppiosan irti (varmaan tyhjennystä helpottamaan) ja tuo kuppi meillä on ollut hoitispottana pöydän päällä. Eli vaikka länsimainen roskavaippakulttuuri antaa ymmärtää potan olevan tarpeen vasta joskus "pottaharjoittelun" myötä niin potasta voi tehdä tarpeellisen (ja sen harjoittelusta tarpeettomamman) jo vastasyntyneenä.

Sisävaatteista sanoisin vaan, että me pärjättäisiin ehkä kaikkein täydellisimmin kahdeksalla päivä- ja neljällä yövaatekerralla. Kaksi vaatekertaa per päivä ja yks yökkäri per yö, toissapäiväiset pesussa, eiliset likaisina, tänpäiväiset käytössä ja huomiset varalla -meiningillä, ja tällä neljään päivään varautumisella olisi jo tosi hyvin pelivaraa. Bodyn jatkopalalla joka toisen senttikoon voi jättää vaikka hankkimatta ihan vauvakokoisista (50, 56, 62, 68...). Näissä nopeasti pieneksi jäävissä oisi mun ollut syytä paremmin huomioida vuodenaika, koska meidän loppukesän vauvalle 56-senttiset PITKÄhihaiset bodyt jäi oikeestaan käyttämättä ja housuja ei tarvittu juurikaan, yökkäritkin oli lyhythihaiset ja lahkeiset. Nyt syssymmällä taas lyhyet hihat on kehnot, koska noh, niihin tarvii sitten pitkät päälle jossain muodossa. Osa sukista on jäänyt käyttämättä kokonaan, koska eivät ole nilkasta tarpeeksi muotoiltuja ja siksi pysy jalassa. Kokopotkuhousut ilman haaraneppejä pakkasin myös aika nopeasti pois hoitiksen laatikosta, kun ei niitä vaan koskaan jaksanut pukea vaikka kuosit oisi olleet kuinka kivat. Must have -jälkikäteishankintoja olivat sitten jalkaterälliset yöpuvut (koska ne sukat), äitiyspakkauksen haalareita pienemmät villa- ja toppahaalari nyt syksylle (ehkä jopa keväällekin), puolipotkarit ihan vauvana (koska ne sukat taas) ja mulle itselleni imetysreleitä, eli paitoja ja rintsikoita. (Niistä etukäteen hankitutkin on kaikki tulleet käyttöön ja hyvin sain raskausaikana koot arvioitua suunnilleen oikein.) Odotusvaatteet on aika turhia, koska rennot tavisvaatteet ajaa saman asian.

Jumppapallo oli ehdoton! Teki hyvää treenata raskausaikana dataillessa, pallon päällä asento vauvan laskeutumiselle oli paras, synnytyksessäkin sillä pompin, mutta tärkeinpänä kaikista, sillä saa kuljeskeluun kyllästynyt vähän väsynyt vanhempi yliväsyneen vauvan pysymään hiljaa ja nukahtamaan ilman tissiä. Toistaiseksi meillä ainakin ihan aina toiminut.

Vaunuina Baby Jogger City Versat vauvakopalla on olleet meille ihan lyömättömät. En usko että mikään muu malli voisi niistä mennä ohi. Jos noilla selvitään talvipyörien avulla lumihangessakin, niin mä en noista luovu ikinä. Paitsi sit kun hedelmällinen ikä on ohi ja lapset osaa kävellä. Vaunut on testattu bussissa, ratikassa, metrossa, junassa, liukuportaissa, R-kioskeissa, kivijalkakaupoissa ja vaikka missä muualla jo, ja lisäksi muutamasti purettu / kokoontaitettu kun esim. vierailtu hissittömissä kerrostaloissa. Ainiin ja Kampin keskuksessa oli joku viikonloppu toinen vaunuhissi rikki ja tuhottomat jonot hissiin, niin pistettiin sielläkin kasaan ja mentiin portaita!

Synnytyksen jälkeen tosin akuutisti hommattiin a) "hoitolaukku", b) sadesuoja, c) heijastinteippiä ja d) untuvamakuupussi.  Alkuun hoitokamat kulkivat toalettilaukussa vaunun tavaratilassa, mutta Mies osti sitten Adidaksen olkahihnalaukun roikkumaan työntöaisalle ja onhan se kätevämpi, kun ei tarvitse kyykkiä ja kumarrella. Sadesuojan olin jättänyt hankkimatta, koska eihän me oikeesti kovalla sateella ulkona liikuta. (No kyllä me vaan liikutaan, jopa vapaaehtoisesti pitkillä vaunulenkeillä. Ja koska vaunut maksoi liikaa, niiden jälleenmyyntiarvoi oisi kiva säilyttää. = Sadesuoja ja äkkiä, pitkä syksy edessä räntineen ja rähmineen!) Lisäksi nuo vaunuthan on ihan pikimustat, ja viimeksi kun tarkistin niin aurinko laskee näillä korkeusasteilla joskus jo kolmelta tai ainakin iltapäivällä. Ninjavankkurit saivat siis rämäkät heijastinteippaukset tankoihinsa heti kun illat alkoi pimetä. Vielä kun mä keksisin jonkun ratkaisun itseni näkyväksi tekemiseen! Untuvapussi puolestaan korvasi äitiyspakkauksen vanupussin jo jokin aika sitten, koska välillä monestikin päivässä ulkona päikkäreitä vetelevä Tirppa on vaan helpompi lykätä suoraan sisävaatteissa untuvapussiin ja parvekkeelle kuin ulkovaatteiden pukemisen kautta. Ja eipä tää sää tästä vielä vähään aikaan lämpenekään tietty... Meidän vauvakoppaan mahtuu juuri iso 94-senttisen pussi, eli sama pussi käy varmaan vielä vuoden ja parinkin päästä sitten vaunuistuimessa!

Rojusitterimme on ollut hintaisekseen hyödyllinen (muistaakseni 5€ yhteensä vauva-ammeen kanssa, joka on myös ollut iloksi?). Nyttemmin Tirppa on alkanut viihtyä lattialla jumppaamassakin, mutta ihan pienenä se ei tullut kuulonkaan useimmiten, joten sitteri oli kahvinkeitto, vessakäynti, ynnä muiden akuuttien kahdenkädentarpeiden pelastaja. Edelleenkin vähän väsyneelle sylinkipeälle vauvalle se kelpaa paremmin kuin tatami jos haluan vaikkapa syödä. Samoin Tirppa ei hikatessaan viihdy lattialla vaan sylissä tai sitterissä, ja se hikkahan sillä on noin 3-5 kertaa päivässä!

Rengasliina oli vastasyntyneen kanssa ehdoton hitti! Helppo ja nopea pukea ja imetys seisaalteenkin onnistui tarvittaessa. Edelleen liina on yli 6-kiloisella ollut käytössä jos on väsykänkkäränkkä ja nukahtaminen vaikeaa. Manducalla on tähän mennessä käyty lähinnä shoppailureissuilla paikoissa, joihin vaunuilla on vaikeaa päästä. Myös vaunussa viihtymättömällä vauvalla Manduca oli oiva apuväline, koska ei sitten tarvinut käsissä kanniskella vauvaa ja työntää tyhjiä vaunuja jos vauvahermot eivät riittäneet. Kudottu liina on päässyt kotikäyttöön ja korvaamassa trikoisena venyvän rengasliinan kohta kokonaan. Reppu Manducan kanssa liikkuessa on ollut hyödyllinen ja toki kauppareissuilla, kesäpiknikeillä ja muualla jo muutenkin.

Itkuhälytintä harkittiin yhteistuumin raskausaikana, muttei kuitenkaan hankittu ja sepä olikin sitten ensimmäisiä tarpeita vauvan ulkoistuttua mahasta. Pienessä kämpässä hälytin ei mikään pakollinen olisi, mutta parvekepäiväunituksessa se on tosi näppärä.

Raskausajan ihoöljyt oli mielestäni hyvä panostus. Loppuraskaudessa mun maha arpeutui kyllä tosi rajusti, mutta en tiedä oisiko sitä voinut estää mitenkään, koska joka ilta ja jopa pesun jälkeen, joskus myös aamuisin öljysin tota massua! Raskauden jälkeen oon öljyämistä jatkanut ja yllättynyt jopa miten nopeasti jäljet on haalistuneet. Tätä menoa tää maha (arpien osalta) on ensi kesänä ihan esittelykunnossa. Kosmetiikkapuolella olisin jo raskausaikana sen sijaan panostanut kunnon käsivoiteeseen! Pikkuvauvan kanssa käsienpesut, kastumiset ja muu moninkertaistuvat, joten kädet on kovilla ja kaipaavat rasvaa. Samoin jostain syystä mulla jalatkin ovat kuivuneet synnytyksen jälkeen oudosti enemmän ja herkemmin kuin yleensä! Kenties tottuivat raskausajan Miehen "voitelu" (hieronta) -sessioihin? Itse liputan Boreasin ja Neutrogenan voiteiden puolesta!

Harsovaipat / harsot / meillä kotoisammin ihan vaan "rievut" on ilman muuta käteviä. Kaikessa. Puklut, kuolat, maidot, ruuat, pissat, ihan mikä vaan erite pyyhkiytyy niihin. Hoitopöydällä ne ovat alla ja pyyhkeenä päällä. Suojaavat vaunukoppaa parvekepäikkäreillä ja joskus ulkoillessakin. Vanhemmatkin voi nenänsä niihin niistellä. Käyvät taskuvaipoissa imuina, lisäimuina milloin vaan, ilmakylpyalustana sohvalla muovin kanssa, leluksi tarttuvalle tahmatassulle. Alkuun maidon noustessa kun liivinsuojat eivät olleet tarpeeksi isot nukkuessa, tungin harson topin sisään ja otin toisen viereen, eli kun eka kastui saattoi sängyssä vaan vaihtaa puhtaaseen aamuyöllä nousematta itse. Jos nyt saisin päättää hankkisin enemmän yksivärisiä värikkäitä ja vähemmän kuvioituja. Kivempi ulkonäkö ja likatahrojen erottuvuus on niissä parempi. Riepuja kun lojuu pitkin poikin kämppää (mielummin niin, kuin ettei olisi saatavilla juuri kun sattuu tarvimaan) ja on harvoja yhtä äklöjä asioita kun napata yksi, pyyhkiä sillä ja todeta sitten että se haisee eiliselle tai jopa toissapäiväisellekin boogalle!

Uusi isompi pyykkikori oli siis hyvä hankinta. Etenkin siivotessa rättien, lakanoiden ja pyyhkeiden myötä pyykkikasa on melkoinen! Jo arkikäytössä pelkkä vaate-, vaippa- ja harsopyykki kun saa koneen kevyesti täyteen melkein joka päiväksi. Tällä hetkellä mulla on tuo isompi "ei-niin-akuutille-pyykille" ja pienempi sitten akuutille pyykille (eli eritteiselle, kostealle, haisevalle), ja pestessä tyhjennän koneeseen ensin akuutin pikkukorin ja sitten koneen täytteeksi ammennan ei-akuutista-korista sen mitä mahtuu. Näppärää!

Kehto ja pinnasänky ovat meillä tällä hetkellä kissojen valtakuntaa ja tavaransäilytyspaikkoja.  Välillä olen miettinyt yöunien siirto pinnikseen, mutta esimerkiksi viime yö sai taas perääntymään ja unohtamaan koko höpöjutun. Ilmeisesti rotarokotteen toinen satsi sai bebemme vääntämään parit löröt yövaippaan, joten yö sisälsi normaaleilla parilla syötöllä myös vaipanvaihdon ja kakkaa lattialla. Tällaiset jalkeillenousut ja hääräämiset saivat mut itteni niin hereille, että kummallakin kerralla uudestaan unen päästä kiinnisaaminen vei vähintään tunnin ja varmaan pidempäänkin! Olo oli herätessä kuin krapulassa vedetyn hikilenkin jälkeen. Eli yhteissänky kelvatkoon yösyöttöjen jatkuessa ainakin toistaiseksi, jotta minäkin saan unta. Tämä siis meni aikalailla niinkuin etukäteen herkkäunisenä kuvittelinkin. Lisäksi onneksemme Mies on nopea- ja sikeäuninen, joten hänen yönsä eivät yhteisnukkumisesta juuri häiriinny (paitsi tällaisina poikkeuksellisina vaipparumbaöinä). Eli vauvan sängyt ovat meillä olleet kyllä ihan turhakkeet tän ekan kolmen kuukauden aikana! Saa nähdä miten vastaisuudessa?

Äitiyspakkauksen peittoja ostin kirpparilta toisenkin aika alkuun, koska vauva nukkuu peittoon kääriytyneenä, jotta unissaan siirtely olisi helpompaa ja tällöin painovoimalait myös tuhraavat peiton kuolaan, pukluun ja välillä alkuun pissaankin. Ei muuta kuin peitto lakanoineen likapyykkiin ja uusi käyttöön! Itseasiassa olen jopa harkinnut kolmannen äp-peiton kirppistelyä, jolloin niitä saisi yhtäaikaisesti useampia käyttöön, vaikka yksi olisi pesussakin.

Rintapumpusta oli alkuun hyötyä vähän, mutta hivenen turhake se mulle on loppujen lopuksi ollut. Jos vauva ei syystä tai toisesta olisi tissistä saanut syödäkseen olisin varmaan hankkinut vuokralle jonkin ihan sairaalatasoisen pumpun ja nyt puolestaan lypsän mielummin käsin omia vapaahetkiä varten. Herun käsilypsylle nopeammin ja helpommin ja sen voi tehdä "tässä ja nyt" ilman että tarvitsee pumppua pestä, koota ja taas tyhjentää. Vessakäynti, käsienpesu, lasi vettä naamaan ja puhdas astia ja harso, 15 minuuttia ja homma on hoidettu! Etenkin nyt, kun Tirppa on alkanut vedellä yli 3-tuntisia päiväunia olen saanut jopa vähän liikaa maitoa pakkaseen varastoon pahan päivän (tai bileillan) varalle. Tuollaiset 3-4 tunnin luento- tai treenireissut tyttö pärjäilee jo maidottakin suunnilleen kunhan on juuri syönyt.

Rintakumeilla samoin en tehnyt kotona yhtään mitään, ja niitä sai Kättäriltäkin mukaan. Maidonkerääjät olivat alkuun tosi hyvä apu! Syöttäessä toisesta toinen tissi vuosi kuin seula ja tällä tavoin sain alkuviikkoina kerättyä pullomaitoa aina parissa päivässä jo yhden aterian verran ja tosi vähällä vaivannäöllä. Nyttemmin maidontulo onkin jo tasaantunut, eikä moisilla enää tee yhtään mitään. Siihen liittyen myös alkuun liivinsuojia kului ehkä 5-10 paria päivässä, joten niitäkin jouduin pikatilaamaan lisää aika äkkiä synnytyksen jälkeen. Kertakäyttöisiä yritin kokeilla paristi (kun niitäkin oli sairaalasta mukaan tarttunut), mutteivät olleet mukavia päällä. Myös maidonsäilytysastioita ja minigrippusseja pakastukseen tuli hankittua vasta kotiuduttua. Pienessä pakastimessa nuo pussukat on tosi tilaihmeitä. Lisäksi oon pakastanut maidot pusseissa litteiksi levyiksi, jolloin niiden sulatus ja lämmitys kehonlämpöiseksi vesihanan alla on ihan parin minuutin homma.

Korvikejauhetta ei ole tarvittu ja se menee helmikuussa vanhaksi, eli saa nähdä tuleeko testattua ennen sitä. Kunnon tuttipullo oli hyvä hankinta, jotta satunnaiset pulloruokinnat eivät ainakaan imetykseen vaikuttaneet alkuun. Kunnon tutit haettiin lastentarvikeliikkeestä myös vasta sitten, kun market-tuteilla oli todettu, että niistä on bussivaientajaksi ja päiväunihelpottajaksi.

Hoitopöytäasioista sen pierulääkkeen (Cuplaton) oisi voinut jättää hankkimatta. (Kuka haluaa, ylimääräsenä yks avaamaton?) Pieruja meillä on välillä enemmän ja välillä vähemmän, mutta vaivaa niistä ei ole ollut. Maitohappotippoja en hommannut, eikä niitä ole tarvittu. Itse olen tosin jatkanut maitohappokapseleiden syöntiä myös imettäessä ja varmaan pahemmat rotarokotteen vatsanväänteetkin olen eritteenvaihdon myötä saanut minä itse, eikä vauva! Myös apteekin d-vitamiinitipat joutavat suoraan romukoppaan! Viiden tipan tipauttaminen liikkuvaisen vauvan suuhun on ikävä tehtävä, ja niin isosta määrästä palmuöljyä tulee herkästi vatsavaivoja isommallekin otukselle. Bioteekin tehotippoja käyttäessä neuvolan suositusmäärillä (10 mikroa) riittää yksi tippa päivässä! Suosittelen siis kaikille niitä, koska neuvola ei vissiin saa muuta suositella kuin apteekkikamaa. Me vaihdetaan Bioteekkien jälkeen varmaan vielä vahvempaan, noita olen antanut 2-3 tippaa päivässä. 

Nenäimuri oli sen sijaan kaukaa viisas hankinta, se tuli tarpeeseen heti kahden viikon iässä flunssassa, sekä nyttemmin ihan normaaleinakin päivinä silloin tällöin jos nokka törisee. Kaveriksi suosittelen lämpimästä (huijaushintaista) keittösuolaliuossuihketta apteekista. Lähtee se sitkeämpikin räkä. Apteekista oisi voinut myös kissoja ajatellen napata Feliwayn rentouttavan feromonihaihduttimen sairaalareissun ajaksi ja kotiutumisen alkupäiviksi, vaikka kyllä nuo taisivat ilmankin vauvaan tottua. Parasetamoli suppoina ja lanoliinivoide ovat tulleet tarpeeseen rokotusten myötä ja imetyksen alkutaipaleella.

Vauvakosmetiikasta tarpeellisimmat ovat olleet puhdistuspyyhkeet reissussa ja kotonakin, Bebanthen (ylläri, hehheh) ja baby oil. Tosin tuota öljyä saatiin myös lahjoina ja laitokseltakin, eli sitä riittää varmaan vielä sen seuraavankin vauvan tarpeisiin, riittoisaa kun on. Tai sitten mun ihonhoitoon! Pesuaineita, talkkia, sinkkiä tai muuta ei ole (vielä) kokeiltukaan.

Kamera oli aivan loistava hankinta ja toinen samaa sarjaa oisi voinut olla isompi älypuhelin imetyshetkien datailuun. Netflixin tarjonta oli etenkin loppuraskaudessa ja myös alun imetyksissä hyvä helpote.

Isompi sänky oisi meille ollut tarpeen niinkuin epäilinkin. Nytkin pötkötellään ihmeellisella yhdenhengensängyllä jatketulla jenkkisängyllä. Tämä siis hankintalistalla jossakin määrin ollut nämä kaikki kolme kuukautta.

Vauvan leikki- tai jumppamatto lelukaaren kanssa on vasta viimepäivinä tarttumisen myötä ollut iloksi. Aiemmin pelkät valot, varjot ja maisemat riittivät viihdyttäjiksi. Lipastomallinen hoitopöytä on ollut arvokas kapistus, mutta kaverikseen se olisi kaivannut ehdottomasti jo ennakkoon hyllyn vaipoille! Ne ovat nättejä sisustuksellisestikin ja alkupäivät menivät vähän vaippakaaoksessa kun niitä lojui hoitiksen päällä ja vieressä siellä täällä.

Stokken Tripp trapp syöttötuolin saimme likan syntymäjuhlissa lahjaksi, joten retrosyöttis ja sen tuunaaminen olikin sitten vähän turhempi vaivannäkö. Sainpa kuitenkin jotenkin ajan äitiyslomalla kulumaan ehkä paremmin, kehto tuli maalattua samassa ja uuteen hyvään kotiin syöttis pääsi ja Tripp trappi odottelee keittiössä maisteluiden aloitusta.

Imetystyyny oli mulle täysin turha, ja jo myyty poiskin. Jos imettäisin enemmän istualtaan, niin harkitsisin ihan kunnon tyynyn hankkimista, mutta makuulteen homma hoituu ja koko ajan harvenee niin eipä tuo ole niin justiinsa. Ehtiihän sitä jos tarvitsee. Yleensä kuitenkin imetän aina istualtaankin sellaisella tuolilla, jossa on käsinoja sivussa ja käden voi tukea siihen! Tai sitten nostan jalan toisen päälle niin, että siihen voi nojata. Eli en sano, että pitkulatyyny täysi turhake olisi, mutta minulle se sitä on. Jos sellainen kunnon tyyny olisi, niin käyttäisin sitä kyllä ja ehkä beben pulskistuessa sellaisen vielä hankinkin. Toistaiseksi hyvä näin ja styroksi-tyyny lähtee kiertoon.

Belly bandit -vyön hommasin raskauden viimemetreillä, mutten sitä kertaakaan käyttänyt. Synnytyksen jälkeen (edelleen) mulla on vaan niin älyttömän kuuma ja hiki koko ajan, ettei toivoakaan tuollaisesta ylimääräisestä kuoresta. Onneksi ostin käytettynä ja myin eteenpäin, joten mitään en menettänyt!

Turvakaukalon olisimme voineet kotiutumiskyytiä varten vuokrata jostakin. Sen koomin sitä ei ole käytetty. Kyllähän tuo toki vuoden ikäiseksi menee, joten vannomatta paras, mihin sitä vielä ehkä tarvitaan? Ja vaunusetin kylkiäisinähän se tuli.

Leluista värikkäät kirppislöydöt, helinät, rapinat ja kasvot ovat olleet mieluisia ja tulevat jatkossakin olemaan kun taitoja tulee lisää. Lisäksi lastenlaululevyjen ja youtuben tahtiin on kiva ollut laulaa ja heilua, sekä värikkäitä selkeäkuvisia vauvakirjoja on luettu päivittäin. Ihan alkuun luin neuvolan esitteitä ja satukirjoja, kun kuvat eivät vielä kiehtoneet, mutta puheen kuuntelu sylissä rauhoitti.

Ruokia vanhemmille, tai lähinnä mulle, oisi voinut pakastaa oikeasti paljon enemmänkin. Isyysloman aikana tehtiin ruokaa ja syötiin ihan hyvin, mutta yksin kotoillessa vauvan kanssa ei niin jaksa kokkailla. Paljon syön lounaana edellispäivän illallisjämiä, mutta ei niitä joka päiväksi riitä! Vastasyntynyttä katsomaan tulevilta vierailta voi muuten erinomaisesti rohkeasti pyytää tuomisina tarjoilut ja vaikka vähän ekstraakin. Saa rauhassa keskittyä vauvaan ja jutusteluun. Oisin myös voinut kesän upean satokauden aikana jo pakastaa bebelle jääpalamuoteissa soseita. Nyt pakastelin syksyn juureksia ja kasviksia jonkin verran, mutta esimerkiksi kotimaiset marjat meiltä puuttuu pakkasesta kokonaan talven maisteluhetkiin! Onneksi heinä-elo-taitteen vauvelimme oikeastaan vasta alkukesän kynnyksellä siirtyy pääravinnonlähteeltään maidosta oikeaan ruokaan, joten uuden sadon herkut ovat nopeasti kypsiä!

Tässäpä pikaisesti ehkä oleinnaisimmat havainnot, mitä vanhoja postauksia kahlatessa ja muuten vain tuli mieleeni. Toivottavasti on apua muille näistä havainnoista ja vaippajuttuihin palataan taas myöhemmin!

Projekti kestovaippa IV: Kohti viittä kiloa

Koska oon huomiohuora ja aiempi synnytyksenjälkeinen vaippapostaus sai huikean suosion, ajattelin itsekkäästi tehdä tällasen "näin meillä" -vaippapostauksen tämän hetken tilanteesta. Koska kirjottelen tätä nyt ihan yllättäen äkkipäätöksellä päikkäriaikaan niin kaikki faktat ei ole ihan hallinnassa. Mulla ei esimerkiksi oo hajuakaan kuinka monta vaippaa Tirppa vuorokaudessa likaa! Pikasen laskutoimituksen jälkeen arvioisin, että noin kymmenen vaippaa päivässä voisi olla aika lähellä totuutta. Nopsaa laskien näillä päikkäreillä likalla on parhaillaan päällään päivän seittemäs vaippa, jos yövaippa lasketaan ensimmäiseksi. Tänään lukumäärään kuitenkin vaikuttaa mm. Tirpan huikeat hereilläolotunnit ja että oma äitini oli käymässä lastenvahtina reilun kolmen tunnin ajan, eli potatus jäi välistä vaipanvaihdon yhteydessä (käytti muuten myös kertakäyttöisiä, mutta sillä ei nyt lukumäärässä ole väliä postauksen kannalta).

Yövaippana meillä siis, kuten jo oon maininnut, on joko 
- Bambino Mion puuvillainen taittosisävaippa omalla kuorellaan, jossa yhden taitoksen välissä vielä pieni bambuimu (esimerkiksi  Jutta) hitaampana lisänä ja ihoa vasten kuivaliinana yleensä fleecekaistale, joskus coolmax (jos fleecet on kaikki käytössä) tai
- Fuzzi Bunz one size kahdella omalla imullaan täytettynä.
Näillä paketeilla yöt on sujuneet 22/23-07/09 välit rauhaisasti ja vahingoitta. Mielenkiinnolla odotan koska joudun etsiskelemään jotain tuhdimpaa vaihtoehtoa! Kakkavaipat kyllä vaihdetaan yölläkin, mutta eipä niitä ole tullut kuin korkeintaan "liian aikaisin" aamulla, ihan viime aikoina ei sitäkään, vaan vasta pottaan ekan aamusyötön jälkeen.

Päivät mennään sitten näillä:

Enimmäkseen eri-ikäisillä S-kokoisilla Fuzzeilla. Tiukkoina kakkosina tulevat Fuzzin one sizet ja Babylandin kaksiriviset yhdenkoon neppivaipat. Yksittäisissä vaipoissa voi olla tosi hurjastikin eroja istuvuudessa, vaikka olisikin sama malli, joten usein vähän valikoin vaippaa vaihtaessa mitä mihinkin meininkiin päälle lykkään. Kuvassa ylähyllyllä näkyy myös muutama froteinen sisävaippa (kaksi Popolinin Kombolinoa ja mustavalkoinen Mikki Hiiri -kuvioinen), joita joskus huvikseni pyörittelen Imsen NB -kuoren kanssa vaihteluksi. Ylähyllyllä vasemmaisimmassa pinossa alimpana löytyy myös Little Lambin bambusisis kuorineen, jotka ovat "yövaippavaralla". Keskimmäisen hyllyn sinikuvioinen vaippa on tuore tuttavuus, nimittäin Jutan Pilvi aio, joka on kerran ollut päällä ja vuotanut tai vuotanut läpi ompeleista, joten sen tilannetta vielä hieman tutkailen. Jos se pelittäisi, olisi aivan ihanan tuntuinen päällä, pilvenpehmeä! Alimmalla hyllyllä vaaleansini-ruskea-raitainen kaveri on Ecobub villatasku, mutta hieman eksyneenä hyllyyn, koska on vielä liian iso Tirpakalle.

Hyllyn alla äitiyspakkauksen laatikosta löytyvät vielä isot vaipat ja lipaston alimmasta laatikosta "ihan kohta" -vaipat. Tosin Myllymuksujen taskuja (vihreät) on jo onnistuneesti(kin) testailtu!

Tällä hetkellä haaveilen kuumeisesti mm. Bumgeniuksen yhdenkoon taskuista ja kaikenlaisista kotimaisista ihanuuksista! Jutan Pilvi tulikin hankittua testimielessä, josko niihin kannattaisi enemmän panostaa, sillä ideana vaikuttaa kivalta. Myös pari Charlie Bananaa voisin pyöräyttää mun taskuvaippamankelin läpi ihan kokeilun ilosta, tuskin kuitenkaan innostun enää näillä jenkki-aasialaisilla halpahökötyksillä kokoelmaani kasvattamaan. Näillä pienillä, niillä muutamilla isommilla ja kohtalaisella määrällä yhdenkoon vaippoja puksuttelen rauhalla eteenpäin, mutta kun alkaa koon kasvaessa valikoima huveta, etsin isommat vaihtoehdot sitten kotimaisista rauhassa ajan kanssa hiljalleen testaillen. Suosituksia saa siis vinkkailla!

Tässä koko hoitopiste sekalaisena kokonaisuutena. Tuolla huoneessa ei siis juuri muuta tehdä kun vauvanhoitojuttuja ja säilytystä, joten epäjärjestelmällisyys on ihan aitoa!

Pissavaipat lentää suoraan pyykkikoriin ja kakkivaipat huuhdellaan ja harjaillaan.

Taustan valkoisella kynsiharjalla siis vaipat ja tiskiharjalla ja fairyvedellä potta. Totuuden nimissä huuhdellut vaipat jäävät aika usein muutamiksi tunneiksi kylpyammeen reunalle kuivahtamaan ennen pyykkikoriin, tai sen reunalle joutumista. Yleensä jäävät Beben hereilläoloajaksi kylppäriin, mutta päikkäreiden aikaan (tai vaikkapa jonkun tullessa kylään) nakkaan ne vasta koriin.

Reissussa vaipanvaihtotavarat (alustaksi tuhdimpi harso, puhdistuspyyhkeet, puhtaat vaipat, vaihtovaatteet vahinkojen varalta) kulkevat vesitiiviissä pussissa ja mukana on toinen mokoma pussi likaisille vaipoille. Vasta kotona huuhtelen kakkikset ja siirrän pyykkikoriin. Itse asiassa suurin ongelma reissuvaipanvaihdossa mulle on ne puhdistuspyyhkeet! Koska en kanna roskispussia mukana mihin ne nakkaan jos roskista ei juuri satu olemaan läsnä! Kosteat kakkapyyhkeet ei ihan oo mun käsitys kivasta matkaseuralaisesta, joten ihmettelen vaan mihin ne (edelleen ihan hirveeltä lemuavat) kertakäyttövaipat esim. piknikillä tungettas!

Siinä meidän vaippa-arki. Nyt herätyshommiin, että tulee yöunistakin jotain!

Ja mä muuten katkaisin tänään napanuoran! Olin yksin ulkona yli puolen tunnin juoksulenkillä! Jee!

Isku Espooseen

Eilinen ja tää päivä on sujahtaneet aika samanlaisissa merkeissä kumpikin. Eilen kävin Espoossa pyörähtämässä ajatuksena lastentarvikekirppari Nella ja Nuttu, mutta hepäs ovatkin kesäajassa (noista muutenkin niin epäinhimillisistä "lapsiperheaikatauluista" kaventaen) ja auki vain kello 16:een. Se reissu rajoittuikin sitten samassa kiinteistössä alakerrassa sijaitseviin Tarjoustaloon ja Baby Styleen. Yhden ale-kissa-vauvahaalarin löysin ja pari nimiavaimenperää tulokkaalle. (Eli onko nyt nimikin lyöty lukkoon? Eipä nuo kuin 3 euroa kyllä maksaneet, joten vielä ehkä raaskisi vaihtaa!)

Tänään tein sitten vahingosta viisastuneena täsmäiskun ja tarpeeksi ajoissa samaan taloon yläkertaan Villiankkaan ja sitten Nellaan ja Nuttuun. Villiankka on juuri muuttamassa tilasta toiseen, joten hieman hajallaan olivat tavarat, mutta aivan ihana putiikki! Olen ihastunut! Pitäjä oli mukava, sain nopeasti kaiken mitä nyt pikavisiitilläni olin hakemassa (bodyn jatkopalat ja tumput) ja ne muut tavarat kun vaan on aah niin ihania. *kuolkuol* Ehkä noissa lapsiperheaikatauluissa on hyvätkin puolensa: pitävät mun kukkaronnyörit edes vähän kireemmällä? Ties mitä herätteitä olisi matkaan tarttunut, jos rauhassa olisin ehtinyt putiikin hyllyt läpi katsella...

Kirpparipuoli on näin heinäkuussa aika hiljainen ja sen huomasikin. Myyntipöydistä oli ehkä vaan noin puolet käytössä. Positiivisesti mut yllätti kuitenkin hiljaisuudestakin huolimatta selkeä kestovaippojen laaja edustus! Oli kivaa kerrankin päästä hypistelemään ja vertailemaan ja pohtimaan rauhassa, eikä istua ruudun takana nakuttelemassa ja arpomassa ja lukemassa tuotteista. Löysin juuri mitä mun arsenaalit olikin vailla, eli hitaampia ja tehokkaampia ekstra-imuja ja sisävaippoja, ja jopa parit harkkahousut hamaa tulevaisuutta ajatellen lähti mukaan, koska olivat niin edulliset ja siistit. Tavaraa noin muuten oli aika laidasta laitaan. Laatua ja ei-niin-laatua, merkkiä ja ei-niin-merkkiä, ylihinnoiteltua ja sopivampaa. Eli peruskirppismeiningillä tuonne kannattaa mennä, varata riittävästi aikaa, tsekata harkittu tuote tarkkaan ja olla hintatietoinen (kuinka paljon sama juttu uutena maksaisi, miten sitä on saatavilla, jne.). Varmasti tulen tuonne tekemään vielä tylsyyksissäni joskus iskun ja toisenkin, mutta ehkä enemmän tykkään silti Vekarakirppiksestä, joka kohta palaileekin kesälomalta sopivasti. Jos vaikka vauvaannuttua iskee joku alkuhetken "näitä tarvii enemmän ja paljon" -paniikki.

En tajunnut tosiaan löytöjäni valokuvailla ja nyt ne pyörivät pesukoneessa, joten onpa postailtavaa sitten vaikka huomisellekin. Huomennahan ois sitten se yliaikakontrolli, jee, kiva että edes jotain odotettavaa!

Vaippapiristeitä

Koitetaanpas saada 20 000 vierailijan raja rikki ennen laskettua aikaa!

Alvababyn testitilaukseni saapui eilen, yllättävän nopeasti mielestäni, tilaus kun lähti kesäkuun viimeisenä päivänä! Kuusi taskuvaippaa ja kymmenen mikrokuituimua saapuivat hypisteltäviksi. Hinnasta, alkuperämaasta ja tuoksusta päätellen eivät tosiaankaan mitään ekologian ja etiikan riemuvoittoja varmasti ole nämä, mutta josko niiden avulla jonkinmoinen kertakäyttövaippavuori eliminoitaisiin. Ja halpojahan nuo on kuin saippua, koko tilatun paketin kokonaiskuluiksi mun osalta tuli 40 euroa, pelkkä yksi tasku siis tyhjentää tiliä noin neljän euron verran.

Muuten meininki on ollut tänään kohtalaisen väsynyttä! Eilinen sporttinen kaupunkikiertelypäivä taisi vaatia veronsa. Iltalenkkeilytkin taitaa jäädä suosiolla välistä, koska SI-nivelvaivat muistuttelivat kipeästi itsestään sitten jonkun raskauden puolivälin vissiin ja ihan puun takaa päiväunilta noustessa. Osastoa mitä ihmettä!?!

Silloinhan siis muistaakseni vasemmalle jalalle varaaminen oli vaikeaa, koska häntäluun oikealla puolella oli vihlova kipupiste. Nyt kipupiste on samassa kohtaa ja myös jossakin ulompana lonkassa ja varaaminen oikealle jalalle ongelma. Testissä on nyt ollut uusi lepo ja jumppapallottelu, seuraavaksi varmaan kuuma kylpy ja venyttelyt ja illalla vielä tiikeribalsami. Toivotaan että viimeistään yöuni korjaisi pahimman, koska en nyt ajatellut kävelemättä olla loppuaikaa... Varsinkin kun jostakin kumman syystä näin jo untakin Kättärin yliaikakontrollista!

Totta puhuen mulla on kyllä pieni vakaa usko ja toivo, että ensi viikolla jossakin vaiheessa se on menoa. Synnytys lähtee sitten vaan käyntiin yhtä puskista kuin tää lantiovammakin tähän hätään. Toisaalta tiedostan kuitenkin, että kun näin helposti ja hyvin on kroppa raskauden kestänyt, niin voihan se olla että reteesti yliajallekin sitten mennään. Eikä mulla mitään sitäkään vastaan ole, kunhan vaan synnytyskäynnistykseltä vältyttäisiin. Näillä terveystiloilla tässä on kuitenkin vielä pitkät kaksi viikkoa ennen kuin tuon suhteen alkaa toivottavasti kukaan hätyytellä. Vielä siis kannattaa bingota! (Alkaa muuten tulla jo hölmö olo tästä muistutella! :D)

Yhdessä kasassa viikonloppuun

Ihan tulin vaan infoamaan bingoajia (ja muitakin), että vakaasti yhdessä kasassa ollaan. Menkkajomotukset on tänään olleet tähänastisia runsaammat, mutta muuten ei mitään uutta meidän auringon alla. Jumppapallon päällä keinuttelut dataillessa pistää ehkä vähän puhtia noihin jomotuksiin, ja liian vähäinen juominen ja runsas kävely saanut jalat turpoamaan. Mikä ihmeen laskettu aika ylihuomenna? :D

Tänään hain vielä hieman viime hetkellä 75-senttisen jumppapallon työpöydän ääreen tuoliksi ja hivenen synnytystäkin varten. Vanha, ruma, liian pieni ja epäkäytännöllisen kiiltävämateriaalinen palloni hukkui noin pari muuttoa sitten jonnekin (en kyllä myönnä heittäneeni sitä pois, se on vaan hukkunut!) ja nyt sain paremman tilalle. Mattapinta ei kerää heti lattialta limaisena kaikkea moskaa puoleensa, vaalea väri vieläpä peittelee niitä kissankarvoja joita se kuitenkin edes vähän kerää ja isompi koko mahdollistaa tän tuolina käyttämisen. En tajua millä ohjeella aikoinaan sen pienemmän hankin? Olin kai salilla ihastunut juuri siihen kokoon treeneissä, mutta mun kilometrikoiville istumiseen se oli kyllä liian lättänä! Katsotaan jos pallokeinuttelut saisi edistystä viikonloppuna aikaan!

Baby Jogger City Versa GT aka Vahinkovankkuri

Nyt ne on täällä koko setti! Meiän BJ! (Ja ai että kun musta on hilpeetä käyttää tuota kirjainyhdistelmää näistä kerta toisensa jälkeen, kun kerran kirjoittaessani kyllästyin, tuli tarve lyhentää, totesin "ai kauhee, eihän Baby Joggeria voi tolleen alkukirjaimilla lyhentää!", huomatakseni että muutkin kyllä vaan tekee niin ja nyt hihittelen teinisti joka kerta yhä edelleen kun tuon saan kirjottaa...)

Vaunukriteereinä alkuun mulla (meillä) olivat
1. Pienet, pienet ja pienet!
2. Pärjättävä koko vaunuvaihe yksillä ja samoilla
3. Kevyet
 4. Edulliset
5. Ei ihan hirveen näköset

Aika nopeasti bongasin Baby Joggerin City Mini 4:t (neloset siksi, koska kolmipyöräset vaunut nyt vaan on tyhmän näkösiä) ja ihastuin niihin. Versat on uudempi (ja kalliimpi...) malli, jossa kuitenkin muutaman ajatuspunnituksen jälkeen oli lopulta kääntyvän istuimen ratkaiseva ero. Vaunukoppa kun ei kuitenkaan välttämättä kovin vanhaksi asti kelpaa, joten vauvavaiheessa (esim. bussimatkoilla) on selkä-menosuuntaan -ominaisuus aika kiva varmasti.

Meillä vaunutarpeet tulee olemaan lähinnä kulkemista kauppaan, kaupoissa ja keskustassa, siirtymistä paikasta toiseen erilaisilla julkisilla liikennevälineillä ja kevät-kesä-syksy -aikaisia vauhdikkaita lenkkejä asvaltti- ja hiekkateillä. Kuitenkin näissä Versoissa on ilmatäytteiset "all terrain" -renkaat, etupyörät saa lukittua kääntymästä ja takarenkaiksi voi lumikeleillä vaihtaa isommat talvirenkaat (tuli kaupan päälle). Eli Versat oli päätöksenä eräänlainen kompromissi, yhtäaikaa pienet, kevyet ja ketterät kesälenkkeilyyn ja ahtaisiin kaupunkioloihin, mutta kuitenkin "riittävän riittoisat" myös kiperämpiin talvikuukausiin. Nää pujahtaa meidän hissiin mennen tullen ja nostaa yksinään korkealattiabussiinkin, mutta toivottavasti ei ihan pulassa olla kauppareissulla helmikuussakaan. Matkaillessa taittuvat sitten istuimellisina myös nippuun yksikätisellä mekanismilla.

Täydellisiä vaunuja (mulle) ei ole varmasti ole olemassakaan, mutta nämä on ne riittävän hyvät. Ja niin ihanan oloiset, että oli pakko testatakin jo!

Ja muistakaahan BINGO!!

Se sairaalakassi

Hoksasin, etten olekaan omaa versiotani sairaalakassista tänne listannut. Mitään kummempaa vinkkiä tai kikkaa tuskin kellekään mun kassista löytyy, joten en nyt sitten jaksanut edes mokomaa valokuvailla tai sen tarkemmin listailla, kunhan tässä vähän kertoilen vaan.

Vauvaa varten kassista löytyy vaatepussi, jossa on 50- ja 56-senttisiä vaatteita "vähän joka lähtöön". Tutustumisvisiitillä Kättärillä ainakin oli aikas lämpönen kesätunnelma, joten oon yrittänyt sen ottaa huomioon sekä piltin, että omia vermeitä miettiessä. Eli niin sanottuja "kylmävarusteita" on niukasti, mutta hikoilutaminetta sitten laajemmin. Tietysti jos omat haalarit ja muut osoittautuu ihan väärän kokoisiksi tai muuten onnettomiksi valinnoiksi, niin toki sitten on ne sairaalan keittopestyt rytkyt vaihtoehtona paikan päällä.

Muina vauvavarusteina on pikku testiläjä vaippoja, Manduca ja tuplarengasliina. Moni varmaan pyörittelee päätään noiden vaippojen takia (feel free vaan, myönnän, että hyvinkin saattavat unohtua kassinpohjalle!), mutta mun teki mieli ne mukaan pakata, joten niin tein asiaa puntaroituani, ja lopulta ihan itseäni ajatellen. Kuten oon kuvaillut, oon ollut loppumetreille jotenkin tosi innoissani ja iloissani vaippahypistelyistä ja koska oletan sairaalassaoloajan olevan täyttä tuskaa ja angstia niin miksen sitten piristäisi sitä sen mukaan mitä suinkin kykenen? Eli jos sairaalassa on kipeää, väsynyttä, unetonta, yksinäistä hormonistressiä muutama päivä ja saan edes pienet kiksit ja hymyt irti yhdenkin oman kestovaipan kääräisystä pikkupepun suojaksi, niin vaippapussi on ehdottomasti hoitanut hommansa mun sairaalakassissa!

Itselleni vaatetta on jonkin verran, mutta lämpötila- ja hikoilutilanteen mukaan pitää sitten katsoa kuinka pitkälti vain niillä pärjää. Jälleen ajattelen sairaalavaatetuksen odottelevan paikanpäällä jos omat ajatukset ihokontaktivaatteista eivät ihan vastaakaan käytäntöä. Imetysliivit ja -paidat on enimmäkseen vain lyhkäisiä vierailuaikoja ja kotiutumista ajatellen mukana, tuskin niihin muiden hoivaolioiden (ja niiden puolisoiden) seassa tuntee tarvetta kääriä meijereitään. Tohvelitilanteen oon päättänyt ratkaista mieluiten lähtemällä koko sairaalareissulle kesäisissä pistokkaissa ja mahdollinen lapsivesi + taksi -ongelma on ratkaistu toivottavasti mummolasta haalitulla vaipalla! (Toki isoimpia toiveita tällä hetkellä olisi synnytyksen käynnistyminen supisteluilla, jolloin taksiin varmaan istahdettaisiin muovipussin ja pyyhkeen vuoraamina!)

Toilettilaukussa tavallisten hygieniajuttujen ja vakkarilääkkeiden ohella on nyt sitten liivinsuojia jos maito nousikin yltiötehokkaasti jo sairaala-aikana, Bebanthen, Lansinoh ja rintakumit jos sairaala jotenkin niistä kitsastelisikin tarvittaessa, korvatulpat ja Belly Bandit -vyö. Eväspussista puolestaan löytyy viikunoita, rusinoita, lakua ja pähkinöitä ja nestemäisinä versioina Gatoradea, shampanjaa ja Miehelle energiakolaa. Saarioisten maksalaatikko olisi hankintalistalla ehkä vielä siinä vaiheessa, kun parasta ennen päiväykset alkavat yltää reippaasti lasketun ajan tuolle puolen. (Kyllä, sitä odotan innolla ja ei, viimeisin neuvolalääkäri ei antanut lupaa syödä sellaista ennen synnytystä!)

Viime hetken päätöksiksi ja pohdinnoiksi olen sitten jättänyt läppäri + dvd-leffat, tyynyn tai tyynyliinan ja kaikki Miehen tarvikkeet. Itse nappaan kassin lisäksi ihan perus käsilaukun mukaan, jonne toivottavasti muistan nakata myös kameran ja kännykän laturin. (Kamera on ladattu ja siinä kyllä akkua piisaa viikko tai useampikin.) Jos päästään heti perhehuoneeseen, niin Mies varmaan ehtii ekaa yötä varten kyllä hammasharjan ja passin nakata povariin ja pärjäilee tovin mun kanssa samoilla eväillä. Kotiin on tietty tuskainen reilun puolen tunnin sompailu suuntaansa, mutta ei kyse mistään mahdottomasta matkasta ole ja täytyyhän jonkun käydä karvalapsia ruokkimassa ja paijaamassa joka tapauksessa. Traumat kun niille jää tästä projektista kuitenkin, se on ihan varmaa.

(Meidän vaunut kaikkine tilpehööreineen toimitetaan muuten kotiovelle ihan just! Iih, ihanaa! Arvatkaa kuka varmaan lykkii loppuillan täällä kaheksikkoa kissavauva kyydissä?!?)

Hankinnoista ja kaupoista

Odotusaikana on oppinut ihan oudolla tavalla tarkkailemaan kauppoja ja nettikauppoja. Listaankin tässä kaikenlaisia mieleeni juolahtavia putiikkeja livenä ja netissä, joihin olen itse jollakin tasolla ihastunut tai ainakin joiden tarjontaa käyn semi-säännöllisesti tsekkailemassa. Jännä on ollut huomata, miten jopa puolen vuoden aikahaitarissa mun maku on muotoutunut, muuttunut ja kehittynyt! Esimerkiksi ihan alkuun ihastuin eniten kauniin värikkäisiin ja kuvioituihin taskuvaippoihin kun taas viimeisen pari kuukautta puhtaan siistit vitivalkoiset värit vaippamaailmassa on tuntuneet niiltä kivoimmilta! Vauvanvaatepuolella taas oon löytänyt elämääni pari ihan uutta väriä: violetin ja oranssin! Ennen en oo niitä kokenut alkuunkaan omikseni missään muotoa, mutta mielikuva vauvasta niitä päällään onkin upea! Pinkki ja vaaleanpunainen sellaisenaan ovat kyllä sitkeesti pysyneet "yök" -listalla, paitsi joidenkin poikkeavien kuviointien ja kuosien kohdalla.

Myös vaatteiden käytännöllisyyteen huomion kiinnittäminen on ottanut isoja kehitysaskeleita. Ihan ummikolle alkuun oli tärkeitä vaikkapa bodyjen ja paitojen pääntien väljyys tai nepparit, että on sitten varmasti helppo ja nopea pukea. Seuraavassa vaiheessa tärkeiltä tuntuivat raapimisenestotumput (jos sellaiset vaikka oli bodyssä mukana) ja kietaisubodyt vaikka yölliseen pimeävaipanvaihtoon varautuen. Myös vetskarit vaikuttivat neppejä kätevämmiltä yöpuvuissa, vaikkakin saattavat olla koppuroita ja kovia. Nyttemmin mieleen on hiipinyt kaikenlaisia epäilyksiä miljoonista pikkujutuista. Potkuhousuissa kun jalkaterän koko ei esimerkiksi välttämättä vastaa muun vartalon kokoa etenkään vauvalla. Toisaalta taas potkivaisella veijarilla voivat löperöt sukat olla jatkuvasti hukkumisvaarassa. Tarvitseeko vauvan housuihin varata tilaa vaipalle kuinka paljon? Kovin tiukkoja housuja valkatessani olen näin ajatellut, mutta löysemmissä en ole hommaan kiinnittänyt juuri huomiota. Hyvän vinkin sain jo haaraneppareiden tärkeydestä pro:lta vaipanvaihtajalta, joka totesi välttelevänsä uudestaan vaipanvaihdon jälkeen pepun yli vedettäviä housuversioita. Mitä kaikkia omia ihmeellisiä mieltymyksiä tai rajoitteita sitä kehittyykään sitten aikanaan joihin ei vielä voi varautua?

Alkuun himoittivat vaaleat, hennot "vauvavärit", kun taas lähestyvä kesä (?) ja puklu-pissa-kakka-kissankarva-käytännöllisyys saivat innostumaan myös räikeämmistä kuoseista (niin mainitsinko sen oranssin jo?). Kautta varustelukauden erityisesti kissa-, kettu-, raita- ja pallokuosit on olleet hot-listalla. Toisaalta kuitenkin oon niin outo ulkonäkövalitsija, että en oikein osaa itsellenikään selittää mikä ja miksi miellyttää silmää, vaikka jokin muu "ihan samanlainen" sitten ehkä ei. Vauvajutut eivät siis ole tästä poikkeus. Pikkuhiljaa tarpeita etsiskellen on kuitenkin saanut rauhassa etsiä ja löytää mieleistään. Toivottavasti siitä on iloa ja energiaa antamaan vauva-arjen keskelle, koska jo pelkästään raskauden ja synnytyksen myötä jokainen äiti on ansainnut vauvavuodelle jotain piristävää materiakivaa.

Tässäpä nyt siis pikapikaa mieleeni juolahtanut (en kyllä keksi puuttuuko joku usein vierailtu?)

AAKKOSTETTU LISTA KIVOISTA JUTUISTA:

Alvababy
Halpoja, kiinalaisia, lapsityövoima-riistokestovaippoja ilman toimituskuluja. Jos alku hirvittää voi samoja tuotteita hakea kotimaisten "jälleenmyyjien" kautta tuplahinnalla vaikka vaan yksitellen testiin huuto.netin kautta.

Bebes 
Enemmän äidille, kuin vauvalle ja hyvällä sijainnilla. Jännää hippeily- ja luomuhifistelyä kiinnostuneille aina synnytysvalmennuksista vadelmanlehtiteehen ja imetysvermeisiin, idyllinen ja ilmeisesti asiantunteva henkilökunta. Imetysliivivalikoimissa omaa luokkaansa, joten kannattaa käydä hypistelemässä ja sovittamassa ja kun tarpeet tiedossa, löytyy samoja malleja halpanettikaupoistakin. Pääsääntöisesti huippulaatua huippuhinnoilla, mutta yksittäiset tuotteet saattavat kilpailuttaessa osoittautua edullisiksikin.

Beboliina
Ihkuja kotimaisia raapimisenestotumppuja, bodyn jatkopaloja ja muuta söpöstelyä, lähinnä tekstiiliä.

Clas Ohlson
Mitähän kaikkea täältä on tullut katsasteltua tai jopa haettua..? Ainakin kissojen parvekeverkkojuttuja, jumppapalloja, pulloharjoja, tens-laitteita, lämpöpusseja, ruuveja pinnasänkyyn ja vaikka mitä.

Hennes & Mauritz 
Aleksin "se Stockaa lähempänä oleva" HM on kunniakkaasti hoitanut alennusmyynneillään lähes koko virallisen (pienehkön) äitiysvaatearsenaalini. Joten kyllä, mammahellemekot tammikuun aleista oli fiksu veto, kuin myös se villakangastakki! Ja monihan kehuu noita henkkamaukan ihan perus vauvanvaatteitakin.

Huuto.net
Tätä on musta ihan turha jopa mainostaa, itsestäänselvyyttä. Mitä ikinä etsitkin, katso ensin täältä! Toki välimatkat ja postikulut kannattaa aina huomioida, mutta ainakin mun hankinnoissa ollut ihan ehdoton. Vaippa-arsenaali on jo lähes yksinomaan kokonaan "huudettua", mutta esimerkiksi viimeisin ostos oli muutaman euron kannellinen, pajuinen pyykkikori, juuri mitä olisin uutena kaupastakin etsinyt.

Jesper Junior
Nalle-mallisto vetoaa, alennusmyynneissä ihan kohtalaisilla hinnoillakin.

Jutta
Sekava nettikauppa ja samanoloinen myymälänluukku Punavuoressa, mutta näpsä palvelu ja neuvonta. Täältä löytyy vähän tarkemmallekin hifistelijälle niin kotimaiset kuin ulkomaiset vaipat ja vaippatarvikkeet.

KappAhl 
Newbie-mallisto, en vaan ymmärrä mikä siinä vetoaa! (Ja miksei ne oo ikinä ihan superalessa?)

Lastenturva 
Vissiin Suomen parhaat valikoimat vaunuista ja muista härpäkkeistä, välillä tehokkaita tarjouksia, sijainti autoilijoille, mutta nettisivut noin yleensä hyvä vertailu- ja tiedonlähde ja onhan niillä tietysti nettikauppakin.

Marks & Spencer
Sekalaista äitiys- ja vauvakamaa miellyttävilläkin kuoseilla käyty kuolailemassa välillä. Toimitus Suomeen tällä hetkellä kait 7 puntaa, eli ihan pikkutilauksilla ei kannata, ellei kuolaa tosi pahasti.

Nella & Nuttu 
Espoolaisten vastaus lastentarvikeitsepalvelukirppiksiin.

Nursingbra shop 
Tunnetuimpia imetysliivimalleja halvemmalla kuin muualla jos koonvalintaongelman saa ratkaistua.

Oranssitori 
Oma lähi-itsepalvelukirpparini, ainakin kuukausittain tullut kierrettyä läpi. Myyjistä osa myös fb-sivuilla hoksaa mainostaa mitä ja milloin pöydälleen vie.

Pedihealth
Kaikkea näppäränoloista hoito-, imetys- ja vaippatarviketta ja osin kohtuuhinnoin, jos kokee tarvitsevansa tai haluaa kokeilla. (Esimerkiksi entisissä äitiyspakkauksissa olleita juttuja.)

Royalkestot
Edukkaat kestoliivinsuojat, -siteet, -vaipat sekä muuta roinaa.

Tori.fi
Ei mun makuun yhtä näppärä kuin huutis, mutta kannattanee täältäkin isompia etsintöjä vilkaista.

Vaunuaitta
Meidän lähilastentarvikekauppa, jossa oon käynyt fiilistelemässä kauppareissun ohessa tulevia vaunuja ja etsimässä tuloksetta kivoja harsoja. Keskittynyt siis lähinnä isompien ja kalliimpien tuotteiden myyntiin.

Vekarakirppis
Yksi vierailu sai mukaan vaikka mitä kivaa! Helppo löytää ja hyvin monipuolisesti erilaista vaatetta ja teksitiiliä. Parhaillaan kesälomalla, mutta päädyn varmasti paikalle vielä pirpanan kanssakin!

Yliopiston apteekki
Cuplatonit, Bebanthenit, Nenä-Friidat ja monet muut. Sekä tietysti osa odottajankin huoltoa löytyy täältä! Kalliimpi kuin moni muu iso apteekki, mutta Uniikkikortilla isommista seteistä alea ja reseptipuoli hoituu suoraan työpaikkakassaan kuin työpaikkakassaan, eikä tarvi jälkikäteen hakemusrumbaa.

Vinkkejä otetaan taas ilolla vastaan muiden kokemuksista... Tai mikä mua näiden perusteella saattaisi miellyttää? Suurin osa kun näistäkin siis löytynyt muiden vinkkaamisten perusteella.

Ja älkää vieläkään unohtako Babybingota!

Aamuja, aamuja

Ihana kevät! Ja nyt se on kuulkaas sellanen keissi, että todennäköisesti noin 11 työvuoroa tai 22 aamua, niin tälle neidille pamahtaa se äitiysloma tassuun! Toiset tuntuu motivaatiovempassa sitä odottelevan innolla ja tuskailevan viimesiä ponnistuksia, mutta mä nyt en varsinaisesti ainakaan vielä. Siis odotan siinä mielessä, että kaikenlaista pikkutekemistä, säätämistä, hoitamista olisi ihan miljoonasti "ennen kesää", ja olen nyt tuudittautunut monessa jutussa "sit lomalla" -ajatukseen. Mutta samanaikasesti kuitenkin toissapäivänäkin huokailin, kuinka mun tulee ikävä niitä rauhallisen letkeitä, nihkeän helteisiä kesätyöpäiviä, kun loma on vielä itellä edessäpäin ja muut vetää puistossa jätskiä napaan. Sandaaleissa polkasee illalla kotiin pussikaljottelijoiden ohi ja jopa sisällä tuoksuu aurinkorasva ja kuuman kostea asvaltti. Niissä vaan on se oma tunnelmansa, jota en tänä vuonna taida kokea ollenkaan! Tosin varmasti saan vähän ainutlaatuisempia kesämuistoja (mm. turvotus, hiki, hitaus) tilalle.

Töissä oon edelleen kyennyt ihan normaalisti painamaan. Jonnekin hamaan unohdukseen on jääneet mitkään painonnostorajat tai nostotekniikat, kun ei mikään ole tuntunut hankalalta tai pahalta. Edelleen kiperimmät tilanteet on mahtumiset ahtaista väleistä yllättävän ylimääräisen ulokkeen kanssa ja lattiatasotyöskentely. Sekä noin kerran tai pari päivässä iskevä minuutin parin huimauskohtaus. Toi ahtaat välit ei jotenkin vieläkään mene mun kalloon. Jos normaalisti vaikka kantaa mahan kohdilla jotakin (laukkua tai käsissään jotain), pystyy tuon taakan aina siirtämään, litistämään, nostamaan korkeemmalle tai mitä vaan. En oikein edelleenkään totu siihen, että mahaa ei yhtäkkiä pystykään. Jos jostain ei mahdu, niin siitä ei sitten vaan mahdu, ihan turha yrittää liukahtaa sivuttain, koska taidan olla sivuttain tällä hetkellä leveämpi kuin varsinaisessa leveyssuunnassa! Kiperissä kumartumisissa ja kyykyissä taas maha ei mahdu kylkiluiden ja reisien väliin ja hengenahdistus ja närästys on varmoja nakkeja! Muutoin kuitenkin voisin ihan hyvin näillä voinneilla jatkaa duunia vaikka synnytykseen asti. Sunnuntaisinhan (tai muina pyhinä) sitä voisi harkitakin, koska sehän ei valtion mukaan ole äitiyspäivä, eli töissä voisi käydä, koska noilta päiviltä ei rahaakan tule. Jätetään mietintään.

Pari uutta ihastusta pakko mainita tähän väliin. Danonen steviajugge teki tosi iloisen yllärin, koska ei sokeria, mutta rasvaa on kuitenkin jätetty, harvinaista. Makukin just eikä melkein. (Hyvä sivusto tuo somefood muuten muutoinkin!)

Ja ihan vähän hulahti budjetista myös Kappahlin Newbie -mallistoon, kun siinä on joitakin niin ihania värmeitä, että voi huoh. Onneksi ei ollut kokoja riittämiin kaikista. Oon siis alkanut jo tiiraamaan enemmän tollasia 70+ -senttisiä, koska luulen että pienempiä on tai on tulossa riittämiin. Vielä jos löytyis kokoja, voisin ottaa ainakin nämä:

ja

(Ja arvatkaa kuka on lähdössä ehkä ihan kohta tonne inhoamaansa ruuhka-aikaan kohti keskustaa..?)


Iltapäivällä on sitten seuraava neuvola ja odotan jotenkin, että oon saanut verenpaineen kuriin. Keino on ollut niinkin yksinkertainen kuin turvotuksenpoistokuurini. Viime perjantain jalkaturvotusepisodin jälkeen oon tsempannut niin veden, kahvin kuin diureettihedelmien syömisessä ja tulokset näkyy. Nyt erottuu nilkkaluut iltasinkin ja sormet ei aamulla ole niin kuumotusnakit.

 
Toinen kissoista (ei kuvassa oleva, kun tää on aina tää hömppä linssilude) on muuten jostain vuoden vaihteesta asti tosi mielellään nukkunut mun vieressä ja ehdottomasti etupuolella. Voisko asialla olla tekemistä jonkunlaisen hormonien haistamisen kanssa? Se kun on kuitenkin noista kahdesta karvasesta se fiksumpi. Tosin on myös arempi, eli varmasti muuttuu meno kun kotiin kannetaan ääntä pitävä ja liikehtivä vieras asia.

Projekti kestovaippa II : Vaippamania

Miten lähdin liikkeelle alussa ja miltä se tuntui, voi lukea myös ykkösosasta.

Eilen kun muut suuntasivat baariin lätkäjatkoille, mä rynnistin malttamattomana koneelle katsomaan vaippahuutojeni tilannetta. Joku uusi ja outo vaippamania iski pari päivää sitten. Olin jo taas hetken ehtinyt tuskailemaan, kuinka kaikkea ei ehkä vielä olekaan tarpeeksi ja pitäisi inventoida ja miettiä ja vertailla ja ottaa selvää. Kohta noita arsenaaleja (vaipat, vaatteet, harsot, liinavaatteet, kaikki) kun pitäisi alkaa pesemäänkin käyttöä varten ja eihän mulla ole (ollut siis) hajuakaan miten niitä saa ja miten ei pestä! Suit sait foorumeilta siis neuvoja ja vinkkejä metsästämään ja kappas, seuraavaksi huomasinkin jo klikkailevani kiilto silmissä niitä viattomia "Tarjoa" -nappeja (kyllä, erittäin monikossa) Huuto.netissä. Viikon tai kahden päästä meillä on vissiin sitten vaippatarpeet ihan vauvafarmin varalle. Että tervetuloa vaan treenaamaan sitten loppukesästä.

Uusi innostukseni vastasyntyneelle ja ekoille kuukausille on nyt harsojen + villisten / kuorien rinnalle myös vastaava kotelo sisävaipalla tai harsolla sekä sisävaipalla höystettynä. Niitä kun irtoaa netistä kohtalaisen halvalla ja hyväkuntoisina. Aiemmin hankitut Imsevimset ja Bambolinot ovat siis saamassa seuraa. Sisävaippa + kuori -settiin kun saa harsolla ihan lisäimuakin sitten sen verran mitä kuoren koko antaa myöten. Lisäksi etuna voisin kuvitella olevan harsontaittelun tarpeettomuus. Sisävaippa kun on valmiiksi muodossa tehtäväänsä varten.

Ihanat, kauniit taskuvaipat on suosiolla hieman peremmällä hoitopöydän uumenissa, sillä niihin on tarkoitus perehtyä sitten reisien pullistuttua edes vähän muhkeammiksi kesäisistä. Tosin olen huomannut "valkonen on mun lempiväri ja vaaleet on niin lempeitä vauvavärejä" -ajattelun laajentuneen nyt myös vaippasektorille muualta. Eli puhtaan valkoiset kuorivaipatkin on (sairaalloisesti) alkaneet ihan silmää miellyttää. 

Myös all-in-one -vaippoja oon nyttemmin kuitenkin ja riskeistä huolimatta rohkaistunut metsästämään jokusen lisää, ihan niitä muita, inspiroitumattomampia vaipanvaihtajia varten. Miehen kyllä uskon kokemuksen myötä kestovaipoille lämpenevän arkitarpeisiin, kun onhan se kierrättämäänkin tottunut jo kyseenalaistamatta. Varmasti AIO:t voi myös arkireissuilla tulla ihan tarpeisiin, kunhan ne vaan malliltaan sopivat.

Pesut aloitan sitten heti välittömästi, kun vaippakokoelmani tuntuu olevan kasassa. Yllätyksekseni meidän ihan nykyinenkin Serton pesuaine pienennetyllä annoksella käy kaikille vaippatarpeille. (Siis ei tuo mikään "meidän pesuaine" ole, vaan sattuu vaan tällä hetkellä just olemaan purnukallinen käytössä, edellinen olikin sitten ties mikä.) Tietysti villalle pitää hoidella vielä oma lanoliinitus-osansa, mutta eipä meilta villiksiäkään vasta löydy kuin yhdet, eli toiset varmaan hankintalistalla jo ennen kesää.

Tän hetken ihka ainoat kestovaippapulmat mun päässäni onkin kaksi seuraavaa (ratkaisut tervetulleita!) :

1. Miten likavaippavarastointi kotona hoituisi parhaiten?
Meillä on kaksi vesitiivistä suljettavaa (mutta aika pientä) pussia, mutta jos ne tulee lähinnä tilapäiskäyttöön esim. ulkoillessa, mikä olisi fiksuinta kotona? Jos oletetaan, että likavaippoja noin 3 vuorokautta maksimissaan säilyttelisi? Mikä olisi yhtäaikaa sopivan edullista, ekoa, ilmavaa, hajutonta, logistisesti ja esteettisesti kivaa? Liotuksen olen vähän niinkuin jo pois mahdollisuuksista laskenut, kun vessa on niin pieni, ettei sinne olisi järkevää mitään ylimääräistä ottaa.

&

2. Onko muka mitenkään mahdollista, että näiden kanssa touhuaminen / näiden vaihtaminen tuntuisi ikinä työläältä?!? Kattokaa nyt niitä!!! (Tähän iso sydän.)

Imsevimsen sisävaipat, uusin inspiraatio

Osaa AIO:kin olla söötti.

Muistatteks Maikkarin pöllölogon? Tai sen Pikku Kakkosen tunnaripöllön?

Pitäsin itekin just tällasta.

Vähän merkkihifistelyä. Kuosit on kyllä tyypillisesti kivemmat noissa "halpisbrändeissä".

Lisää pöllöjä! Ketä tuo vihree muistuttaa?

Ei mulla muuten oo oikeesti mikään vaaleenpunanen painotus näissä taskuvaipoissa, vaan jotenkin oudosti satuin nyt kuvailemaan vaan näitä yksityiskohtia juurikin kyseiseen värimaailmaan painottuen. Ei ollu tarkotus.

Kuvioita ei taida raaskia vaippaimuksi tunkea, mutta paksumpia pitäis etsiä muutenkin.

Pelastakaa mun päivä ja valottakaa tyhmälle 'näpsy' (valkoinen yllä ^) -sanan etymologiaa. Mun maalaisjärki ennen vaippamaailmaan kurkkaamista sanoi jotakuinkin: näpsy = nappy (eng.) = vaippa kuin vaippa (suom.). Mutta ei, se onkin joku tällanen spessu kiinnitin?

Perinteinen kissakevennys:
Into pinkeenä oon taas kerran kaavaillut pikkukissaa testileluksi ja koekaniiniksi vaippatreeneille. Ainoa este, minkä keksin on häntä. Lieneekö järkevää harjoitella harsotaittelua ja kiinnittelyä hännäkkäälle otukselle? Sittenhän kesällä ainakin ultrien mukaan  hännättömän vauvan vaipathan väistämättä falskaa, koska oon oppinut jättämään häntävaran? Toisaalta meillä lähti just viimeinen (keittiön) matto jälleen kerran pesuun tän nimeltämainitsemattoman, kuvassa esiintyvän mielensäpahottajan vuoksi, että sikäli vaipat kyllä tulis ihan tarpeeseen.