Raskauskilot

Näyttäisi tää raskausajan painonnousu aiheuttavan myös itse kussakin odottajassa edes jonkunlaisia tuntemuksia ja ennakko- sekä jälkeisajatuksia. Mulla oli itselläni lähtöpaino normaalipainon puolella, mutta ei niin alakantissa tuon "normaalin rajojen" sisäpuolella, ettäkö kokisin että silkkoja rasvakiloja imetystä varten todellakaan tarvitsisin. Luontoäidin mielipiteestä nyt ei kukaan kuitenkaan ota selkoa, joten varmasti on kiloja tullut jo tässä vaiheessa muutenkin kuin mitä noi konkreettiset "ylimääräiset" asiat kehossani tällä hetkellä painaisivat.

Muun muassa tällaisia lukuja internetin ihmeet esittävät näiksi "konkreettisiksi" painon lisääjiksi, tosin versioita desimaaleineen on monenlaisia, tässä kuitenkin yksi niistä:
Vauva 3 - 4 kg
Lapsivesi 0,5 - 1 kg
Rinnat n. 0,4 kg
Neste kudoksissa n. 1,2kg
Istukka n. 0,6 kg
Kohtu n. 1 kg
Verimäärä n. 1,2 kg
Rasva n. 3,5 kg
Näistä ilman tuota rasvamäärän lisäystä tulee yhteensä vähimmillään 8 kg, enimmillään 9,5 kg ja rasvoineen päivineen 13 kg. Eli aika samoissa mennään kuin tämä yleinen neuvolasuositus 12-13 kiloa siis.


Tuota painonlisääntymisen jakautumista jo vissiin viime neuvolakäynnin yhteydessä vilautinkin, mutta kaavahan meni näin:
Rv 0 - 12 : 0 %
Rv 12 - 20 : 25 %
Rv 20 - 30 : 50 %
Rv 30 - 40 : 25 %
Eli pääsääntöisesti alkuvaiheessa painoa ei muka tulisi ollenkaan ja yleensä tuo loppuvaiheenkin painonlisäys jää ihan viimeisiltä viikoilta pois, mutta en nyt jaksanut sitä erikseen luetteloon merkitä. Jostain olen myös kuullut, että suositeltu painonnousu yhtä raskausviikkoa kohden oli 0,5 kiloa. Tuolla tasaisella menollahan raskauskiloja tulisi sitten se 13 jos laskee nuo 0-12 ja 39-40 raskausviikot painonnousuttomiksi.


No tähän väliin nyt huomautankin sitten viimoin, että juu ei varmaan yksikään raskaus painoineen etene ihan niinkuin neuvolan oppikirjat ehdottaa. Ihan jo pelkästään itseltäni löytyy lähipiiristä kuulemusteni perusteella niin 5, 8, 16 kuin 25 kilonkin raskauskerrytyksiä. Tuo 12-13 suositus siis alkaa jo tässä vaiheessa tuntua ehkä joltain tilastolliselta keskiarvolta ehkä, johon todellisuudessa yksikään raskailija ei ole ikinä osunut! :D Kyse siis lienee ihan puhtaasti kunkin tulevan mutsin yksilöllisistä ominaisuuksista, taipumuksista, syömisestä ja ihan siitä yksittäisestä raskaudestakin miten noita tulee.


Mun kohdalta tilastot on aika romukopassa jo tietyiltä osin tässä vaiheessa. Ensinnäkin plussatestin (rv 4+2) ja ekan neuvolakäynnin (rv 7+4) välillä mulla ehti painoa tulla noin suurinpiirtein 2 kiloa. Oli kyseessä sitten turvotus tai mikä lie pöhö ne kilot ei kyllä mihinkään ole noiden viikkojen jälkeenkään kadonneet, päinvastoin. Tosin tuohon hetkeksi kyllä painonlisäys tyssäsi. Niinpä siis vaikka neuvolan mukaan alkuraskauden aikana mulle oli tullut 2,5 kiloa (välillä 7+4 ja 16+3) niin itse lasken välillä myös nuo 2 pöhötyskiloa mukaan. Seuraava visiitti neuvolan vaa'alle onkin vasta viikolla 23+5, joten pitänee yrittää muistaa tossa puolivälin taitteessa hypätä kotivaa'alla tarkastamassa tilanne. (Jotta voin sitten tarvittaessa vielä isommin romuttaa tuon prosentuaalisen painonnousun jakautumisenkin. Hähä.)


Onnekseni tiedän kuitenkin tarpeeksi hyvin syöneeni ja ihan riittävästi liikkuneeni ja kaikin puolin koen oloni mukavan terveeksi, joten kiloja on turha tuijottaa. Toisaalta tykkään kaikenlaisesta tilastovertailusta, tarkkuudesta ja nippelitiedosta, joten tämä aihepiiri ei mikään poikkeus taida olla. Onneksi ne ylimääräiset saa sitten aikanaan karisteltua, jos kuulun siihen lajiin, jolla imetys ei laihduta.


Lopuksi vielä raskaus turvottaa turpoamattomankin -todisteeni.
En ole eläessäni ollut mitenkään turvotukselle altis, edes lävistysten tai satunnaisten vammojen ollessa kyseessä. Eilen kuitenkin sukkien ja pitkisten alta paljastui sellainen näky, että tämä turvotuksille tuhahtelijakin kiinnostuksella arveli ehkä jopa ihan jossakin määrin mahdollisesti kerryttäneensä kehoonsa jotain ylimääräisiä nesteitä, kun sukan suun yläpuolella nilkan ympärysmitta oli jotakuinkin älyttömästi paksumpi kuin sukkapuristusosassaan. Lentosukat kaivettiin kaapin uumenista esille ja nyt alkoi kevytliikunta- ja vedenkittauskuurit tästä päivästä.


Tähän malliin eilen:

Minähän en sitten koskaan

Aikomuksena oli pieni, lyhyt ja perinteinen välikirjoitus tuolla minähän en sitten koskaan -teemalla, mutta puolisen tuntia tässä koneella möljöttäessäni huomasin olevani yllättäen periaatteen nainen! Pari hassua juttua keksin, jotka jollakin keinolla voin puolittain kumota, mutta niidenkin kanssa on kyllä vähän kiikun kaakun...

Eli minähän en sitten koskaan...

...hanki doppleria kotiin.
Tähän en kyllä osaa ainoana kohtana sitten sanoa mitään. Yhtään mitään. (Paitsi että se oli oikeesti tosi tosi halpa!)

...osta mitään vauva-, raskaus- tai lapsiperhelehtiä.
Jos tähän lisää perään pelkästään "...täydellä hinnalla" niin tätä ei voisi käyttää. Olen siis tähän mennessä ostanut kait yhden "kaksi Vauva-lehteä yhden hinnalla" paketin ja yhden mikä oli muuten vaan puoleen hintaan. Täyshintaset on jääneet hyllyyn (Siis 8 euroa? Lehdestä, jonka tiedot saa netistä? Pokkarin, jossa on moninkertasesti luettavaa saa samalla hinnalla?). Lehtiä on kyllä kiva lukea kylvyssä istuessa, mutta onneksi meillä on rappukäytävässä naapureiden kanssa lehtiämpäri lehtien kierrätykselle (ja joku tässä talossa tilaa jo Meidän Perhe -lehteä!).*

...aloita raskausblogia.
Tuokin tarvii tuon raskaus- alkuliitteen, koska yleisesti ottaen blogin aloittamista oon miettinyt vähän siinä sun tässä elämänvaiheessa ja sellasia orastavia alkuja on joskus ollutkin.

Joten älä koskaan sano ei koskaan niin et pysty tällasia postauksia kunnolla tekemään koskaan!

Rehellisyyden nimissä on toki mainittava, että mut on kyllä tehokkaasti yllättäneet sitten puolestaan lukuisatkin äitiys-höperöitymis-seikat itsessäni... Muiden muassa...

...kiinnostus ravata kirppareilla vauvakamojen perässä.
...metsästää nettihuutiksissa halpoja vaippoja, kietaisubodeja, rintapumppuja sun muuta.
...vertailla vaunuominaisuuksia ja kilpailuttaa ulkomaisia nettikauppoja niiden hinnoissa.
...rämpiä vauva mahassa rännässä synnytyskuntoa kehittävällä hölkkälenkillä.
...shopata äitiysuimapuku tai tuunata omista vanhoista vaatteista mammasopivia ja jopa mahaa korostavia.
...hymyn piilottamisen vaikeus kun luennolla tujahtaa pari kipakkaa potkua kutittavasti kylkeen.

Kouluhommat on loppuviikoksi väännetty kirjastossa tänään, joten huomenna ehdin ehkä kirjoitella vähän laajemmin sitten raskauskiloista. Tänään vietän mokkapala- ja katkarapukeitto-ystävänpäivää! Joten hyvää sellaista kaikki!

* Ja huhhuh. 9 kuukautta -lehti lukeutui selailun jälkeen mielessäni kategoriaan täyttä kuraa. Sellasella määrällä kirjoitus-, kielioppi- ja tyylivirheitä tämä lingvisti ei lue edes lehteä.

Odotuskauhuja

Raskausajan kosmeettisia kauhuja. Tähän aiheeseen ei onneksi ole kuvitusta omasta takaa. (Vielä.)

Linea negra
Ei ehkä ihan pahimmasta päästä ja saattaisi ehkä jopa lopulta osoittautua ihan hienoksikin ilmiöksi. En kyllä ole tähän mennessä havainnut mitään muitakaan tummentumia sen enempää luomissa kuin muualla ihossa, joten merkkejä tästä ei ainakaan havaittavissa tähän mennessä.

Vaappuminen
Näillä viikoilla ja kivuilla väittäisin, että kaikki jotka vaappuu ennen viikkoa 25 vaappuu tahallaan! Saa tietty väittää vastaan kaikki oikeesti selkävaivaset, mutta mä en kyllä vaappunut edes sen si-niksahdus-vaivan aikaan, vaikka varmasti pidemmillä matkoilla vähän laahustin! Viimeiseen asti tulevillakin kuukausilla koitan myös välttää tätä efektiä minkä kykenen! (Sille muuten, joka on tänne eksynyt Google-haulla "onko si-nivel sama kuin ristiluu" tiedoksi: si-nivel = sacrum ilium -nivel = ristiluu-suoliluu-nivel, eli läheltä liippaa, mutta kyse nyt on kuitenkin nivelestä ja luusta erikseen!)

Navan pullahtaminen
Hrr. Ajatuskin hirvittää, ällöttää ja etukäteissattuu. Joku outolintu tätä kuvailee nettikeskustelussa "söpöksi", mutta mun mielestä oikein mitään vastaavaa termiä tähän nimenomaan ei voi liittää. Mun napa on mun mielestä nätti ja lisäksi se saattaa välillä muutenkin olla hivenen kipeä ja arka, joten en tykkää edes ajatella miltä tuntuisi jos se hinkkaisi esim. paitaa vasten ulostautuneena. Napakoru mulla on ollut noin 12 vuotta (??), joten en usko sen ihan heti umpeen kasvavan, vaikka korun joutuisin poistamaan, tosin mistäs sitä koskaan tietää. Vanhan reiän kohtaan tehty uusi lävistyskin on pikkujuttu ja paranee nopeasti, joten korusta luopuminen ei ole mikään iso asia. Mutta se napa sitten muuten... Joillain kun se ei edes palaudu ihan normaaliksi. Mun kiva napani! Wish me luck siis ja peukut pystyyn, että siltä säästyn!

Jalkojen kasvu
Mulla on kaapillinen arvokkaita kenkiä, jotka on mun nykyisille jaloille sopivan kokoisia. Eivät siis numeroa suuremmille. Ja on mun jalat muutenkin ihan tarpeeksi isot jo nyt, kyllä näillä pystyssä pysyy! Kaikista kauhein olisi sellanen joka raskaudessa koon kasvava malli ja mahdollisesti vielä eläkkeellä vähän levähtä, ettei oikein koskaan edes tietäisi kannattaako kenkiin satsata.

Jotenka hui vaan. Tässä on yli puolet vielä jälellä.

Andthatswhoiam

Eilinen 18+0

18+0 Niken ihku paita, joka on ihan ku mammapaita, vaikkei olekaan!