Loppuodotuksen vitamiinivinkit

Länsi-Helsingissä ei mitään uutta!
 

Kissojen kanssa on pysyvä valtataistelu vauvatarvikkeiden tehtävistä. Kehto, vaunut, äitiyspakkauslaatikko, pinnasänky, kaikki kun vielä toistaiseksi ovat niiden mielestä niitä varten täällä, ja kissaesteet pyritään joka ilta raivaamaan pois päiväjärjestyksestä. Tuntuu olevan oikein kunniatehtävä. Siinä mielessä saisi vauva jo olla täällä, sillä uskon ongelman helpottavan sen myötä. Voi olla nimittäin kaapit, komerot ja sängynaluset kuuminta hottia uuden tulokkaan rantautuessa omia värmeitään käyttämään.

Loppuodotuksen vitamiineista en ookaan vielä maininnut mitään, mutta nyt teen senkin.

Kesän tullen (eli joskus toukokuussa kun oikeesti aloin viettää aikaa auringossa ilman hihoja ynnä muuta) pudotin d-vitamiinin puoleen, eli nappailen 100 mikron kapseleita noin joka toinen päivä. (Ai että kun oisi taas kiva käydä tarkistamassa vitamiinitasot verestä, mutta eipä kai se auta kuin luottaa että tuo piisaa.)

Rautaa olen syönyt sieltä raskauden puolivälistä lähtien niinä öinä kun muistan. Öisin siksi, että kalsiumin ja maidon kanssa rautaa ei turhaan kannata ottaa imeytymisepäilysten vuoksi. Melkein pitkin päivää saatan tuollaisia tuotteita kuitenkin nautiskella, joten yöaika on turvallisin. Vessaan herään normaalistikin kuitenkin sen yhden kerran yössä, että yöpöydältä rautatabletin nappaaminen sujuu samalla. Hemoglobiini onkin ollut ihan kunnossa, vaikkakin kyllä itselleni silti hieman normaalia alhaisempi. Tänään voisikin kysäistä neuvolassa vielä viimeistä mittausta, jotta on sitten mihin vertailla synnytyksen jälkeen.

Kalsiumin ja magnesiumin nostin jalkakramppien (ja maidonjuonnin kesän myötä vähenemisen) myötä talvisesta 1,5-kertaiseksi, eli niitä tulee nyt tableteissa 1200mg ja 525mg. On tuntunut ravinnon rinnalla kohtalaisen riittävältä, ainakin mitä nyt olot, krampit, turvotukset ja verenpaine suostuu kertomaan. Toivottavasti tällä tsempillä nyt (ja toki ei-raskaanakin) onnistun välttämään äidin osteopatian ja mummon osteoporoosin (tietty toi deekin on aika olennainen apu)!

Rasvoista löysin tollasta törkykallista seka-omegaa, jossa on nyt sitten samassa kaikenmaailman kala-, tyrni- ja mustaherukat. Sitä piisaa vielä viikon verran eteenpäin, joten saa nähdä miten menettelen tulevaisuudessa. Jonkun aikaa olen haaveillut nestemäiseen öljyyn siirtymisestä, joten sitäkin voisi kokeilla.

Monivitamiini vaihtui Mivisunista Mivitotalin kautta lopulta Multitabsiin. Mieluiten hörppisin Mivitotalia edelleen, mutta hintansa vuoksi se kyllä jää melkein aina kauppaan. Mivitotal on kuitenkin se ainoa monivitamiinivalmiste, jota käyttäessä huomaan mitään selkeää eroa voinnissani. Voisi synnytysaikojen ja toipumisen kunniaksi purnukallisen väliin vetäistä.

Tuo Elivon b-vitamiini-foolihappo-rauta-valmiste on kulkenut odotuksessa vaihdellen mukana. Oon välillä vähän huonohko syömään lihaa, joten tuolla olen paikannut sitä puutetta. Ainakin on rikkonaiset suupielet pysyneet aisoissa koko kevään, ne satunnaiset viiltohalkeamat on paikattu päivässä parissa Bebanthenilla, vaikka normaalisti saattavat pysyä haavaisina parikin viikkoa!

Vähän alkaa kyllä olla sellainen olo jo, että mun kaikki ainesosavarastot alkaa huveta ja rutista tyhjyyttään ja nää ruuan kautta ja kanssa tulevat on vaan pisara meressä. Kauankos niillä rauta- ja foolihappovarastoilla nyt oikein kestikään palautua raskaudesta..? Huoh.

Baby Jogger City Versa GT aka Vahinkovankkuri

Nyt ne on täällä koko setti! Meiän BJ! (Ja ai että kun musta on hilpeetä käyttää tuota kirjainyhdistelmää näistä kerta toisensa jälkeen, kun kerran kirjoittaessani kyllästyin, tuli tarve lyhentää, totesin "ai kauhee, eihän Baby Joggeria voi tolleen alkukirjaimilla lyhentää!", huomatakseni että muutkin kyllä vaan tekee niin ja nyt hihittelen teinisti joka kerta yhä edelleen kun tuon saan kirjottaa...)

Vaunukriteereinä alkuun mulla (meillä) olivat
1. Pienet, pienet ja pienet!
2. Pärjättävä koko vaunuvaihe yksillä ja samoilla
3. Kevyet
 4. Edulliset
5. Ei ihan hirveen näköset

Aika nopeasti bongasin Baby Joggerin City Mini 4:t (neloset siksi, koska kolmipyöräset vaunut nyt vaan on tyhmän näkösiä) ja ihastuin niihin. Versat on uudempi (ja kalliimpi...) malli, jossa kuitenkin muutaman ajatuspunnituksen jälkeen oli lopulta kääntyvän istuimen ratkaiseva ero. Vaunukoppa kun ei kuitenkaan välttämättä kovin vanhaksi asti kelpaa, joten vauvavaiheessa (esim. bussimatkoilla) on selkä-menosuuntaan -ominaisuus aika kiva varmasti.

Meillä vaunutarpeet tulee olemaan lähinnä kulkemista kauppaan, kaupoissa ja keskustassa, siirtymistä paikasta toiseen erilaisilla julkisilla liikennevälineillä ja kevät-kesä-syksy -aikaisia vauhdikkaita lenkkejä asvaltti- ja hiekkateillä. Kuitenkin näissä Versoissa on ilmatäytteiset "all terrain" -renkaat, etupyörät saa lukittua kääntymästä ja takarenkaiksi voi lumikeleillä vaihtaa isommat talvirenkaat (tuli kaupan päälle). Eli Versat oli päätöksenä eräänlainen kompromissi, yhtäaikaa pienet, kevyet ja ketterät kesälenkkeilyyn ja ahtaisiin kaupunkioloihin, mutta kuitenkin "riittävän riittoisat" myös kiperämpiin talvikuukausiin. Nää pujahtaa meidän hissiin mennen tullen ja nostaa yksinään korkealattiabussiinkin, mutta toivottavasti ei ihan pulassa olla kauppareissulla helmikuussakaan. Matkaillessa taittuvat sitten istuimellisina myös nippuun yksikätisellä mekanismilla.

Täydellisiä vaunuja (mulle) ei ole varmasti ole olemassakaan, mutta nämä on ne riittävän hyvät. Ja niin ihanan oloiset, että oli pakko testatakin jo!

Ja muistakaahan BINGO!!

Synnytyksen käynnistämisen kotikonstit

Jännä kyllä, vaikka mulla ei omasta mielestäni yliaikaisuus ihan vielä edes edessä häämötä, on aika monikin alkanut kyselemään millä keinoilla odottaja voisi itse edistää synnytyksen käynnistymistä ja olenko näitä keinoja kokeillut jo. Kaikenlaisiin keinoihin netissä olen törmännyt ja jopa mielenkiinnolla kuukkeloinutkin, mutta hämmentävintä oli huomata etten oikeastaan vielä ole halunnutkaan niitä kokeilla. Vauvahan kun olisi "ei pieni, muttei jättiläinen", eli siis täydellinen synnyttää ja jokainen päivä kasvattaa vain sen (ja mun) rasvamassaa melkeinpä turhaankin jo. Jään siis itsetutkiskelevalla mielenkiinnolla odottelemaan, mikä raskausviikko ja -päivä koittaa se hetki, että haluan lopulta niin sanotusti kaikki keinot ottaa käyttöön!

Tällä hetkellä toki tuntuu, että synnytys olisi helpotus siinä mielessä, että sen jälkeen suunta on kuntoutumisessa vain ylöspäin. Nythän tässä otetaan aina vain pientä, mutta varmaa takapakkia päivä päivältä, häpyliitos natkuu, lonkat jomottaa, selästä ja urheilukunnosta ei kannata mua enää muistuttaakaan. Ihan tyytyväinen siis saan olla tästä henkisen puolen zen-tilasta, jonka turvin fyysiseen puoleenkin kärsivällisyys vielä riittää. Enkä mä edes tätä hellehikoilua vaihtaisi päälle mahtumattomiin toppatakkeihin, talvikenkien jalkaansaamisongelmiin tai hangessa tai jääpinnalla spurttailuun tosiaankaan. Milloin siis ihan aikuisten oikeesti todella toivoisin vaihtavani tän väsyneen odotusarjen hormonihuuruiseen vauvakuplaan? Vai ehtiikö se muutos tapahtua varkain ihan sattuman sanelemana jo ennen?

Mutta jos nyt joku haluaa kootun nettivinkit -listan keinoista, joihin oon törmännyt niin niitähän riittää... Yleensä ensimmäisenä siis muistutellaan "kolmesta ässästä", eli siivoamisesta, saunasta ja seksistä. Mä en usko, että sinällään näillä on mitään tiettyä virkaa, kuin että samaa ajaa "siivoamisen tilalla" liikunta ja asentojen vaihtuminen ja "saunan osalta" rentoutuminen. Liikkuminen saa vauvaakin vaihtamaan asentojaan ja työntymään syvemmälle lantioon, mikä ainakin mulla aiheuttaa supistuksia ja jomotuksia. Samoin tekevät keskivartalon lihasten tehokkaat käyttämiset. Tietyiltä osin myös uskon, että stressitilat ja ahdistus missään muodossa haittaa synnytyksen käynnistymistä (ja etenemistä). Tyypillisestihän synnyttäjällä supistelut taukoaa tai jopa loppuu sairaalaan lähdön ja pääsyn yhteydessä, kun yhtäkkiä tuttu ja turvallinen kotiympäristö vaihtuu vieraaseen ja stressaavaan.

Kemisti en ole, mutta siemennesteessä sanovat tietävämmät olevan prostaglandiinia, joka pehmentää ja kypsyttää kohdunsuuta. (Sinällään tietysti ihan loogista, jos ajattelee mikä tuon eliksiirin alkuperäinen tehtävä on ja mitä sen tehtävän onnistuminen vaatii.) Lisäksi hormoneista oksitosiini aiheuttaa supistukset ja oksitosiinia erittyy fyysisen läheisyyden, rakastumisen tunteiden ja orgasmin myötä. Seksi ja etenkin "suojaamaton seksi" siis kuulostaa ihan napsakalta paketilta kotikäynnistelyyn. Lisäksi tietysti touhu on ihan kivaakin, etenkin nyt kun ei etukäteen tiedä minkä pituinen ja milloin alkava tauko siihen on lähiaikoina tulossa. Omalta osaltani en kyllä ole havainnut supistelujen lisääntymisiä näillä s-keinoilla. Liikkumisista varmin supistaja on käveleminen ylämäkeen, saunaan en ole päässyt, mutta kuumassa kylvyssä supistuksen aiheuttaa lattiatasosta ylös seisomaan nouseminen eikä muu, ja seksipuolta ei ole niin säännöllisellä kuurimuodolla kokeiltu, että uskaltaisin mitään väittää.

Vadelmanlehtiteen ja nännistimulaation väitetään kypsyttävän kohdunsuuta etukäteen synnytystä varten. Jos mulla olisi kypsymisstressiä ollut olisin ehkä näitä kokeillut viikosta 37 eteenpäin. Toki olen vattuteetä jonkin verran satunnaisesti juonut, kun nyt sen silloin vikan kolmanneksen alussa hommasin, mutta en älyttömän vahvasti usko, että juuri se olisi aiheuttanut kohdunkaulan lyhentymistä ja pehmenemistä. Tunti kerrallaan nännihierontaa voisin olla ehkä ensi sijassa valmis kokeilemaan, jos oikeasti tahtoisin jakautua tänään tai huomenna. Ja rintapumpulla voisi saman asian hoitaa.

Ylläolevan kaveriksi lisäisin vielä akupistepainelut ja -hieromiset jaloista näistä neljästä kohtaa:
- Isovarpaan sisäsyrjällä, noin puolivälissä varvasta oleva luu/nikama.
- Nilkan sisäsyrjällä olevan luun kohdalla, lähellä jalkapohjaa oleva pullistunut kohta.
- Saman nilkan luun aivan alapuolella oleva piste.
- Isovarpaan kohdalta sormella jalkapohjaa pitkin kohti kantapäätä seuratessa oleva kantapään alkukohta.
Näitäkään en itse ole vielä kokeillut, mutta kuulemma niillä jotakin supistelu- ja rentoutusvaikutusta on monille odottajille ollut. Ja jos johonkin tarpeeksi uskoo, miksei se totta voisi ollakin? :)

Tsemppiä käynnistyksiin ja pitäkäähän mulle peukkuja startin suhteen, ettei kärsivällisyys ihan vielä pettäisi!
(Tänään kuulin uutena väittämänä, että 38 viikkoa ja 2 päivää hedelmöityksestä olisi useimpien vauvojen ulostautumisaika! Meillähän moinen siis koittaisi reilun viikon päästä tiistaina, 16.7.)

Rv 39+0. 

Ja kyllä, H&M:n äitiysvaatteiden pieneksi jääminen mahan kohdalta voisi olla yksi painava syy kärsivällisyyden pettämiselle hetkenä minä hyvänsä.

Omat bingoveikkaukset

Tästä viikonlopustahan alkaakin nyt Babybingon kolmen päivän helminauha, mutta sori vaan tytöt, Matkahuollollekin tuli luvattua, että vielä maanantai-iltana oisin vastaanottamassa vaunulähetyksestä puuttuneita kolleja kotona illalla. Lisäksi Miehen tyttö on meillä täyspäiväsesti ensi viikkoon, joten siinäkin hyvä syy pidättäytyä turhista synnytyksistä vielä tän viikonlopun yli! Ja yksi neuvolakäyntikin on vielä sovittuna ensi keskiviikoksi.

Jotenkin siis ajatukset ja odotukset rauhoittuneet ja voi jopa olla, että tällä hetkellä lähdön iskiessä tulisi vielä oloja "EI VIELÄ" ja "mitä jäi tekemättä". :D Toisaalta tässä oisi kyllä alkuillaksi ohjelmassa parin tunnin leffateatterissa istuskelu, mikäs oisi sen parempi aika päästellä vähän lapsivesiä ilmoille?

Mun omat tän hetkiset veikkaukset on 39+4/5, ensi to ja pe. ja viikon peräset siitä 40+4/5 (en yhtään osaa nimetä miksi mulla nämä +4/5 päivät on jotenkin vahvoilla?). Ihan pikkasen mielessä myös kummittelee tuo "ensisynnyttäjän tilastokeskiarvo" 40+8, eli 41+1, eli maanantai 22.7., vaikka ei tässä ihan tilastojen mukaan ole kyllä menty missään muussakaan asiassa! Eli ehkä se "eka leijonahoroskoopillinen" tiistai 23.7., jonne asti lupailin raskauden alkuaikoina venyttää, nousee tuotakin paremmille sijoille. Toisaalta päivät lasketun ajan tienoillakaan ei varmasti jätä oloa kylmäksi, vaan oireita tarkkaillaan herkeämättä. (Etenkin kun laskettu siis on ihan ovulaation mukaan laskettu, eikä sikäli aiheuta tilastopoikkeamia.)

Jostain syystä oletan, että ekat selkeät tapahtumat koittaa tosi aikasin aamulla tai sitten päivällä. Mun sisäinen kello kun herättää mut aamuisin tälläkin hetkellä kello 4-6 välillä (ja välillä, kuten tänään, on ihan mahdotonta saada uudestaan unta, vaikka väsyttäisi kuinka), joten siinä olisi hyvä sauma myös levänneelle pirpanalle aloittaa ulostautumisprojekti aamutuimaan. Päiväsaika taas on vahvoilla ihan vaan siinä mielessä, että onnistun itse jollakin toiminnalla edesauttamaan tapahtumia. Eilen kävelyt eivät supistuksia aikaan saaneet, mutta sen sijaan vaunujen kanssa puuhastelu kotona illalla sai päivän ekat keilapalloilut! Eli ei näissä ole ainakaan vielä mitään logiikkaa, mutta ehkä sitten viikon päästä!

Mun mittaveikkaukset, ja tietysti TYTÖLLE, ovat sitten puolestaan vähän tuosta lopullisesta synttäristä riippuen 3600-3800 grammaa ja 50 senttiä. Jotta tässä sitä sitten vaan odotellaan.

Ja tästähän pääsee vielä muutkin bingoamaan (jos vaikka se eka veikkaus ei nappiin osunutkaan...)! :D

Se sairaalakassi

Hoksasin, etten olekaan omaa versiotani sairaalakassista tänne listannut. Mitään kummempaa vinkkiä tai kikkaa tuskin kellekään mun kassista löytyy, joten en nyt sitten jaksanut edes mokomaa valokuvailla tai sen tarkemmin listailla, kunhan tässä vähän kertoilen vaan.

Vauvaa varten kassista löytyy vaatepussi, jossa on 50- ja 56-senttisiä vaatteita "vähän joka lähtöön". Tutustumisvisiitillä Kättärillä ainakin oli aikas lämpönen kesätunnelma, joten oon yrittänyt sen ottaa huomioon sekä piltin, että omia vermeitä miettiessä. Eli niin sanottuja "kylmävarusteita" on niukasti, mutta hikoilutaminetta sitten laajemmin. Tietysti jos omat haalarit ja muut osoittautuu ihan väärän kokoisiksi tai muuten onnettomiksi valinnoiksi, niin toki sitten on ne sairaalan keittopestyt rytkyt vaihtoehtona paikan päällä.

Muina vauvavarusteina on pikku testiläjä vaippoja, Manduca ja tuplarengasliina. Moni varmaan pyörittelee päätään noiden vaippojen takia (feel free vaan, myönnän, että hyvinkin saattavat unohtua kassinpohjalle!), mutta mun teki mieli ne mukaan pakata, joten niin tein asiaa puntaroituani, ja lopulta ihan itseäni ajatellen. Kuten oon kuvaillut, oon ollut loppumetreille jotenkin tosi innoissani ja iloissani vaippahypistelyistä ja koska oletan sairaalassaoloajan olevan täyttä tuskaa ja angstia niin miksen sitten piristäisi sitä sen mukaan mitä suinkin kykenen? Eli jos sairaalassa on kipeää, väsynyttä, unetonta, yksinäistä hormonistressiä muutama päivä ja saan edes pienet kiksit ja hymyt irti yhdenkin oman kestovaipan kääräisystä pikkupepun suojaksi, niin vaippapussi on ehdottomasti hoitanut hommansa mun sairaalakassissa!

Itselleni vaatetta on jonkin verran, mutta lämpötila- ja hikoilutilanteen mukaan pitää sitten katsoa kuinka pitkälti vain niillä pärjää. Jälleen ajattelen sairaalavaatetuksen odottelevan paikanpäällä jos omat ajatukset ihokontaktivaatteista eivät ihan vastaakaan käytäntöä. Imetysliivit ja -paidat on enimmäkseen vain lyhkäisiä vierailuaikoja ja kotiutumista ajatellen mukana, tuskin niihin muiden hoivaolioiden (ja niiden puolisoiden) seassa tuntee tarvetta kääriä meijereitään. Tohvelitilanteen oon päättänyt ratkaista mieluiten lähtemällä koko sairaalareissulle kesäisissä pistokkaissa ja mahdollinen lapsivesi + taksi -ongelma on ratkaistu toivottavasti mummolasta haalitulla vaipalla! (Toki isoimpia toiveita tällä hetkellä olisi synnytyksen käynnistyminen supisteluilla, jolloin taksiin varmaan istahdettaisiin muovipussin ja pyyhkeen vuoraamina!)

Toilettilaukussa tavallisten hygieniajuttujen ja vakkarilääkkeiden ohella on nyt sitten liivinsuojia jos maito nousikin yltiötehokkaasti jo sairaala-aikana, Bebanthen, Lansinoh ja rintakumit jos sairaala jotenkin niistä kitsastelisikin tarvittaessa, korvatulpat ja Belly Bandit -vyö. Eväspussista puolestaan löytyy viikunoita, rusinoita, lakua ja pähkinöitä ja nestemäisinä versioina Gatoradea, shampanjaa ja Miehelle energiakolaa. Saarioisten maksalaatikko olisi hankintalistalla ehkä vielä siinä vaiheessa, kun parasta ennen päiväykset alkavat yltää reippaasti lasketun ajan tuolle puolen. (Kyllä, sitä odotan innolla ja ei, viimeisin neuvolalääkäri ei antanut lupaa syödä sellaista ennen synnytystä!)

Viime hetken päätöksiksi ja pohdinnoiksi olen sitten jättänyt läppäri + dvd-leffat, tyynyn tai tyynyliinan ja kaikki Miehen tarvikkeet. Itse nappaan kassin lisäksi ihan perus käsilaukun mukaan, jonne toivottavasti muistan nakata myös kameran ja kännykän laturin. (Kamera on ladattu ja siinä kyllä akkua piisaa viikko tai useampikin.) Jos päästään heti perhehuoneeseen, niin Mies varmaan ehtii ekaa yötä varten kyllä hammasharjan ja passin nakata povariin ja pärjäilee tovin mun kanssa samoilla eväillä. Kotiin on tietty tuskainen reilun puolen tunnin sompailu suuntaansa, mutta ei kyse mistään mahdottomasta matkasta ole ja täytyyhän jonkun käydä karvalapsia ruokkimassa ja paijaamassa joka tapauksessa. Traumat kun niille jää tästä projektista kuitenkin, se on ihan varmaa.

(Meidän vaunut kaikkine tilpehööreineen toimitetaan muuten kotiovelle ihan just! Iih, ihanaa! Arvatkaa kuka varmaan lykkii loppuillan täällä kaheksikkoa kissavauva kyydissä?!?)

Hankinnoista ja kaupoista

Odotusaikana on oppinut ihan oudolla tavalla tarkkailemaan kauppoja ja nettikauppoja. Listaankin tässä kaikenlaisia mieleeni juolahtavia putiikkeja livenä ja netissä, joihin olen itse jollakin tasolla ihastunut tai ainakin joiden tarjontaa käyn semi-säännöllisesti tsekkailemassa. Jännä on ollut huomata, miten jopa puolen vuoden aikahaitarissa mun maku on muotoutunut, muuttunut ja kehittynyt! Esimerkiksi ihan alkuun ihastuin eniten kauniin värikkäisiin ja kuvioituihin taskuvaippoihin kun taas viimeisen pari kuukautta puhtaan siistit vitivalkoiset värit vaippamaailmassa on tuntuneet niiltä kivoimmilta! Vauvanvaatepuolella taas oon löytänyt elämääni pari ihan uutta väriä: violetin ja oranssin! Ennen en oo niitä kokenut alkuunkaan omikseni missään muotoa, mutta mielikuva vauvasta niitä päällään onkin upea! Pinkki ja vaaleanpunainen sellaisenaan ovat kyllä sitkeesti pysyneet "yök" -listalla, paitsi joidenkin poikkeavien kuviointien ja kuosien kohdalla.

Myös vaatteiden käytännöllisyyteen huomion kiinnittäminen on ottanut isoja kehitysaskeleita. Ihan ummikolle alkuun oli tärkeitä vaikkapa bodyjen ja paitojen pääntien väljyys tai nepparit, että on sitten varmasti helppo ja nopea pukea. Seuraavassa vaiheessa tärkeiltä tuntuivat raapimisenestotumput (jos sellaiset vaikka oli bodyssä mukana) ja kietaisubodyt vaikka yölliseen pimeävaipanvaihtoon varautuen. Myös vetskarit vaikuttivat neppejä kätevämmiltä yöpuvuissa, vaikkakin saattavat olla koppuroita ja kovia. Nyttemmin mieleen on hiipinyt kaikenlaisia epäilyksiä miljoonista pikkujutuista. Potkuhousuissa kun jalkaterän koko ei esimerkiksi välttämättä vastaa muun vartalon kokoa etenkään vauvalla. Toisaalta taas potkivaisella veijarilla voivat löperöt sukat olla jatkuvasti hukkumisvaarassa. Tarvitseeko vauvan housuihin varata tilaa vaipalle kuinka paljon? Kovin tiukkoja housuja valkatessani olen näin ajatellut, mutta löysemmissä en ole hommaan kiinnittänyt juuri huomiota. Hyvän vinkin sain jo haaraneppareiden tärkeydestä pro:lta vaipanvaihtajalta, joka totesi välttelevänsä uudestaan vaipanvaihdon jälkeen pepun yli vedettäviä housuversioita. Mitä kaikkia omia ihmeellisiä mieltymyksiä tai rajoitteita sitä kehittyykään sitten aikanaan joihin ei vielä voi varautua?

Alkuun himoittivat vaaleat, hennot "vauvavärit", kun taas lähestyvä kesä (?) ja puklu-pissa-kakka-kissankarva-käytännöllisyys saivat innostumaan myös räikeämmistä kuoseista (niin mainitsinko sen oranssin jo?). Kautta varustelukauden erityisesti kissa-, kettu-, raita- ja pallokuosit on olleet hot-listalla. Toisaalta kuitenkin oon niin outo ulkonäkövalitsija, että en oikein osaa itsellenikään selittää mikä ja miksi miellyttää silmää, vaikka jokin muu "ihan samanlainen" sitten ehkä ei. Vauvajutut eivät siis ole tästä poikkeus. Pikkuhiljaa tarpeita etsiskellen on kuitenkin saanut rauhassa etsiä ja löytää mieleistään. Toivottavasti siitä on iloa ja energiaa antamaan vauva-arjen keskelle, koska jo pelkästään raskauden ja synnytyksen myötä jokainen äiti on ansainnut vauvavuodelle jotain piristävää materiakivaa.

Tässäpä nyt siis pikapikaa mieleeni juolahtanut (en kyllä keksi puuttuuko joku usein vierailtu?)

AAKKOSTETTU LISTA KIVOISTA JUTUISTA:

Alvababy
Halpoja, kiinalaisia, lapsityövoima-riistokestovaippoja ilman toimituskuluja. Jos alku hirvittää voi samoja tuotteita hakea kotimaisten "jälleenmyyjien" kautta tuplahinnalla vaikka vaan yksitellen testiin huuto.netin kautta.

Bebes 
Enemmän äidille, kuin vauvalle ja hyvällä sijainnilla. Jännää hippeily- ja luomuhifistelyä kiinnostuneille aina synnytysvalmennuksista vadelmanlehtiteehen ja imetysvermeisiin, idyllinen ja ilmeisesti asiantunteva henkilökunta. Imetysliivivalikoimissa omaa luokkaansa, joten kannattaa käydä hypistelemässä ja sovittamassa ja kun tarpeet tiedossa, löytyy samoja malleja halpanettikaupoistakin. Pääsääntöisesti huippulaatua huippuhinnoilla, mutta yksittäiset tuotteet saattavat kilpailuttaessa osoittautua edullisiksikin.

Beboliina
Ihkuja kotimaisia raapimisenestotumppuja, bodyn jatkopaloja ja muuta söpöstelyä, lähinnä tekstiiliä.

Clas Ohlson
Mitähän kaikkea täältä on tullut katsasteltua tai jopa haettua..? Ainakin kissojen parvekeverkkojuttuja, jumppapalloja, pulloharjoja, tens-laitteita, lämpöpusseja, ruuveja pinnasänkyyn ja vaikka mitä.

Hennes & Mauritz 
Aleksin "se Stockaa lähempänä oleva" HM on kunniakkaasti hoitanut alennusmyynneillään lähes koko virallisen (pienehkön) äitiysvaatearsenaalini. Joten kyllä, mammahellemekot tammikuun aleista oli fiksu veto, kuin myös se villakangastakki! Ja monihan kehuu noita henkkamaukan ihan perus vauvanvaatteitakin.

Huuto.net
Tätä on musta ihan turha jopa mainostaa, itsestäänselvyyttä. Mitä ikinä etsitkin, katso ensin täältä! Toki välimatkat ja postikulut kannattaa aina huomioida, mutta ainakin mun hankinnoissa ollut ihan ehdoton. Vaippa-arsenaali on jo lähes yksinomaan kokonaan "huudettua", mutta esimerkiksi viimeisin ostos oli muutaman euron kannellinen, pajuinen pyykkikori, juuri mitä olisin uutena kaupastakin etsinyt.

Jesper Junior
Nalle-mallisto vetoaa, alennusmyynneissä ihan kohtalaisilla hinnoillakin.

Jutta
Sekava nettikauppa ja samanoloinen myymälänluukku Punavuoressa, mutta näpsä palvelu ja neuvonta. Täältä löytyy vähän tarkemmallekin hifistelijälle niin kotimaiset kuin ulkomaiset vaipat ja vaippatarvikkeet.

KappAhl 
Newbie-mallisto, en vaan ymmärrä mikä siinä vetoaa! (Ja miksei ne oo ikinä ihan superalessa?)

Lastenturva 
Vissiin Suomen parhaat valikoimat vaunuista ja muista härpäkkeistä, välillä tehokkaita tarjouksia, sijainti autoilijoille, mutta nettisivut noin yleensä hyvä vertailu- ja tiedonlähde ja onhan niillä tietysti nettikauppakin.

Marks & Spencer
Sekalaista äitiys- ja vauvakamaa miellyttävilläkin kuoseilla käyty kuolailemassa välillä. Toimitus Suomeen tällä hetkellä kait 7 puntaa, eli ihan pikkutilauksilla ei kannata, ellei kuolaa tosi pahasti.

Nella & Nuttu 
Espoolaisten vastaus lastentarvikeitsepalvelukirppiksiin.

Nursingbra shop 
Tunnetuimpia imetysliivimalleja halvemmalla kuin muualla jos koonvalintaongelman saa ratkaistua.

Oranssitori 
Oma lähi-itsepalvelukirpparini, ainakin kuukausittain tullut kierrettyä läpi. Myyjistä osa myös fb-sivuilla hoksaa mainostaa mitä ja milloin pöydälleen vie.

Pedihealth
Kaikkea näppäränoloista hoito-, imetys- ja vaippatarviketta ja osin kohtuuhinnoin, jos kokee tarvitsevansa tai haluaa kokeilla. (Esimerkiksi entisissä äitiyspakkauksissa olleita juttuja.)

Royalkestot
Edukkaat kestoliivinsuojat, -siteet, -vaipat sekä muuta roinaa.

Tori.fi
Ei mun makuun yhtä näppärä kuin huutis, mutta kannattanee täältäkin isompia etsintöjä vilkaista.

Vaunuaitta
Meidän lähilastentarvikekauppa, jossa oon käynyt fiilistelemässä kauppareissun ohessa tulevia vaunuja ja etsimässä tuloksetta kivoja harsoja. Keskittynyt siis lähinnä isompien ja kalliimpien tuotteiden myyntiin.

Vekarakirppis
Yksi vierailu sai mukaan vaikka mitä kivaa! Helppo löytää ja hyvin monipuolisesti erilaista vaatetta ja teksitiiliä. Parhaillaan kesälomalla, mutta päädyn varmasti paikalle vielä pirpanan kanssakin!

Yliopiston apteekki
Cuplatonit, Bebanthenit, Nenä-Friidat ja monet muut. Sekä tietysti osa odottajankin huoltoa löytyy täältä! Kalliimpi kuin moni muu iso apteekki, mutta Uniikkikortilla isommista seteistä alea ja reseptipuoli hoituu suoraan työpaikkakassaan kuin työpaikkakassaan, eikä tarvi jälkikäteen hakemusrumbaa.

Vinkkejä otetaan taas ilolla vastaan muiden kokemuksista... Tai mikä mua näiden perusteella saattaisi miellyttää? Suurin osa kun näistäkin siis löytynyt muiden vinkkaamisten perusteella.

Ja älkää vieläkään unohtako Babybingota!

Laskeutumista ja turhautumista

Neuvolassa pääsin taas kurkkaamaan kasariultralla pirpanan asentoa tarkemmin ja täysvalmiudessa ollaan! Jälleen kerran saatiin aikaan tuttu "täähän on ihan toooosi alhaalla" -reaktio, tällä kertaa ihan oman Tädin toteamana. Pää on nyt siis lantiojumissa, eli jos sieltä irtoaa niin mun kuulemma se pitäisi tuntea! Kroppaa likka saa kuitenkin vielä käänneltyä jossakin määrin, joten siksi polvien ja varpaiden muksinnat saattavat vaihdella paikkaansa edelleen. Selkäranka kuitenkin suunnilleen oli mun navan vieressä mun vasemmalla, eli optimaalisin päin voisi olettaa synnytyksenkin alkavan.

Sf-mitta oli myös tänään ensimmäistä kertaa pysäyttänyt kasvunsa, mikä siis kertoo siitä, etten ole kuvitellut itsekseni mahan laskeutumista alemmas! Istuessa ja selkämakuulla tuon muutoksen selkeimmin huomaa ja sanoisin, että melkein seistessä saan oman kämmenenleveyden mahtumaan rintojen ja kohdun väliin! Jonkun vanhan kansan viisauden mukaan se vissiin povailee lähestyvää synnytystä... Pientä vauvaa ei kuitenkaan ole odotettavissa, vaikka tarkempia arvioita ei sen kummemmin kuultukaan. Miehen kanssa kumpikin meistä on ollut tosi tarkalleen 3,5-kiloinen syntymässä, joten tosi jännä nähdä pääseekö tämä tulokas (ja kuinka paljon) tuon rajapyykin yli! Painon lisääntyminen tässä viimeisinä viikkoina mua ei juurikaan synnytyksen suhteen hirvitä, koska jotenkin tuntuu että pään ympärys se on mikä mun fysiologialle eniten vaikuttaa homman sujumiseen. Isompi vauva on valmiimpi sitten ulkomaailmassa elämiseenkin ja mitä isompi se nyt jo on, sen pikemmin se ehkä syntymään lähteekin! :)

Muutoin täällä kirotaan lähinnä kesäturhautumista ja kömpelyyttä! Mikään ei pysy käsissä ja nostelut lattianrajasta on nihkeetä tuskaa, uimisen oma Täti kielsi viikko sitten ja olen kuuliaisesti neuvoa noudattanut, vaikka ohjeita taitaa olla aika moneen junaan, kävely on hidasta, kankeaa ja ajoittain tosi supistelevaakin ja ylipäänsä mitään ei jaksa tehdä samassa asennossa pitkiä aikoja (paitsi kylkimaata tuulettimen puhalluksessa sängyllä!), joten välillä tuntuu kesä valuvan vähän hukkaan. Mieli tekisi juosta, uida, kieriä ja vaikka lentää, mutta koko kroppa on kääntynyt mua vastaan tässä asiassa! Toisaalta oon yrittänyt asennoitua nyt vaan levosta nauttienkin päivien kulumiseen. Mitään ei ole pakko tehdä ja kaikkea mitä tekee mieli, saa tehdä. Päikkärit voisi hyvin ottaa jossakin vaiheessa ohjelmaan, ja tänään sellaset jopa tuli suunnilleen nykäistyä, koska neuvolavisiitti oli epäinhimillisesti jo ysiltä ja palasin unten maille vielä sen jälkeen. (Helle ja päivänukkuminen saa muuten tosi kiintoisia unia aikaan, huhhuh! :D Viime yönä olin saamassa poikavauvan, joka on ammattiuimari, joten oltiin Miehen kanssa Intersportissa ostamassa sille uintivarusteita ja kisapalkintoa. Palkintona oli Nalle Puhin hunajaa. Eli miten niin uiminen ja urheilu mielessä täällä?)

Ja muistakaas Babybingota, jotka ette vielä ole!