Simasta tuli hyvää! Ehkä oisi voinut tummempaa tehdä, mutta pitää ens vuonna muistaa jos ton reseptin säilyttäisi! Eilen uskallettiin ekat maistiaiset korkata. Perjantaina yllättäen aika äkkipäätöksellä meille kotiutui Huuto.netin kautta kuitenkin sitten hoitopöytä. Tai hoitotasollinen lipasto jos tarkkoja ollaan.
Makkarin vauvanurkkaus eilen. |
Kuvassa siis hahmottaakin about sen romppeen määrän mitä on jo kertynyt. Toki siis kehto on aikas täynnä, melkein "piripintaan" lähinnä äippäpakkauksen tekstiilejä (ja toisen kissan päikkärionkalo), eli ihan sänkyjutut, mutta myös makuupussit ja yhden unipussin. Välissä lojuvat äitiys- ja isyyspakkauslaatikot sen sijaan on ihan tyhjiä hoitotason pehmustetta lukuunottamatta (meni vielä suojaan karvalapsilta, vaikka yöllä toinen tavattiinkin nukkumasta just sieltä pehmusteen päältä tosta äitiyspakkauslaatikosta kansi raollaan...).
Kävin just katsomassa ja... Niin. Tähän tyyliin. |
Sen sijaan uuden lipaston laatikot taas ihan täynnä vaatteitasta, mutta kuitenkin niihin sai mahdutettua väliaikasesti kaikki vaatteet. Eli kaikki tarkoittaa myös toppa- ja kevythaalareita ja tietysti kaikkia kertyneitä kokojen 50 ja 80 senttiä välillä. Tason päällisrojuhan on pitkälti sellasta, joka ei siinä tule hengaamaankaan sitten tositilanteessa (öö potta joo, Manduca, lelut, tuttipullot, jne.), mutta nyt ne sai jonnekin.
Hassua, miten jopa ihan vapauttavalta tuntui "siivota" koko vauva-asia jonnekin omaan nurkkaansa ja keskittyä vielä hetkeksi kaikenlaiseen muuhun. Tällä hetkellä isointa antia tästä lisääntymispuolesta tuokin oikeestaan liikkeet, kutittelut, muljut ja muut, etenkin iltaisin ja vielä näillä muutamalla hassulla luennolla jota on edessä (kohta tuleekin kiire). Moni tiineistä tai jakautuneista tutuista näytti piipahtaneen viikonloppuna lapsimessuilla, jota itsekin kaavailin parisen viikkoa sitten, mutta viikonloppu kun koitti, niin ei kyllä oisi voinut paljon vähempää kiinnostaa. Ehkä mun lapsettomasta sielustani on sentään jotkut rippeet säilymässä tän kaiken keskellä. Toinen ilo uudessa kämppäkaverissa tai sen mukanaan tuomissa järjestelyissä oli havainto, ettei uutta uutta hankittua tavaraa sitten kuitenkaan ole kuin yhteen rehelliseen 30 litran muovipussiin mahtuva määrä. Tuntuu, että sitä on kuskannut kotiin ihan mielettömästi, mutta eipä näemmä sit kuitenkaan. Huh, helpotus. Vaikka aina on parannettavaakin. (Täältäkin voi irrota vinkkejä, jos et vielä ole eksynyt.)
Tällä viikolla sitten vielä kolme kevyttä palaute-, yms. luentoa, sama määrä tehtävänvääntöjä ja työpäiviä ja kouluun ei tartte suunnata enää kuin kirjatentteihin ja palauttamaan kirjoja. Johan ne jotkut väittää tätä mahaakin isoksi! Alle viikko ja on neljännes odotusta jäljellä...
Rv 29+0 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti