perjantai 25. tammikuuta 2013

Terhin hedelmäsalaatti ja vinkit

Yksinäisen illan aterioinnin innostamana päätin kirjoittaa tosta hedelmäsalaattiateriasta sitten ihan blogitekstinkin. Mieleen tuli kuitenkin laajentaa aihetta vähän pidemmälle ja jopa jakaa itse hyödylliseksi kokemaani maalaisjärkitietoutta! Vaikka tää nyt raskausblogi onkin, ennemmin kuin mikään kulutusvinkki- tai ruokablogi niin miksei moni sattuisi hedelmien ja vihannesten laajemman kulutuksen ja tarkkailun juuri odotusaikana? Joten ensihätään Terhin hedelmäsalaatti ja jälkkäriksi arkiset vinkit toimintaan kauppojen hedelmä- ja vihannesosatoilla. (Ainakin jossain määrin oon huomannut, ettei tällaset kaikille mieleen tule.)

Hanki haluamiasi hedelmiä haluamasi määrät. Itseltäni jäi nyt esimerkiksi salaattiklassikkoni kiivi kauppaan, koska ne oli kaikki raakoja. Samoin meloneita ei ollut pilkottuina ollenkaan ja kokonaista en halunnut ottaa, kun näilläkin tulee jo liian iso annos. Vahvan makuisia (sitrukset, banaani) on hyvä ottaa vähän vähemmän ja mietoja (meloni, päärynä) ehkä määrällisesti enemmän, niin tasapaino säilyy.

Hedelmäthän on ravintona aika haperoa meille suomalaisille. Kuljetus- ja säilytysmatkat on pitkät, torjunta-ainemäärät huikeat ja makukin talvisin vähän niin ja näin. Kaiken hyvän mitä hedelmistä voi saada saa terveellisemmin vihanneksista. Vihanneksista puuttuu hedelmissä ekstrana saatava hiilaripommi, hedelmäsokeri. Mutta koska olen raskaana, niin mä saankin nyt syödä ihan mitä huvittaa! (Hähä!)



Pilkotaan kaikki kulhoon.




Sekoitetaan.



Lisätään terveelliset ja epäterveelliset ainekset, eli purkki maitorahkaa, puoli purkkia raejuustoa ja purkki maun mukaan vaniljakastiketta tai vaniljajäätelöä. Ja sekoitetaan.



Ja syödään. Yleensä usemmassa osassa, kun kerralla ei jaksa.

Sitten nää satunnaiset vinkit. Jotain varmaan jää puuttumaan ja sit harmittaa, mutta ei voi mitään.

Kaikesta kotimaisesta: Nyrkkisääntönä voi muistaa kaiken "maanpäällisen" sesongin loppukeväästä loppukesään ja taas "maanalaisilla" puolestaan kesästä tai alkusyksystä talveen. Ankeinta aikaa aletaan siis kohtapuoleen kotimaisen kasviksen suhteen elellä, kun viime kesän sipulitkin alkaa loppua ja ensi kesästä vasta haaveillaan...

Avocado: Kivikovat ei välttämättä kypsy ikinä, mutta usein hyvin esikypsyneitä on ympäri vuoden tsägällä vähän kaupasta riippuen, eli kannattaa tarkailla omien lähikauppojen toimittajien mentaliteettia. Nykyään tarjolla näyttää ympäri vuoden olevan pääsääntöisesti vain yhtä ainoaa (Hass) lajiketta, kun ennenmuinoin rinnalla etenkin kesäaikaan pyöri myös kauniin vihreä ja tasakuorinen Fuerte. Eli jos Fuertea näkyy, vinkatkaapa! En ees muista enää oliko se parempi koskaan tai mitään, mutta ihmettelen vain mihin katosi... Niin ja monesti isosta avocadokasasta saattaa ne alimmaiset olla parhaiten kypsyneitä, eli kannattaa metsästää jos samana päivänä haluaa syödä...

Irtotuotteet: Irto on aina kilohinnaltaan halvempaa kuin rasioitu tai pussitettu. (Paitsi ehkä joskus harvoin jotkut tarjoukset.)

Kiivi: Ylläri kyllä talvisesonkituote, eli nyt kannattaa! Tähän pätee vähän sama kuin avoonkin... Kivikovat saattavat vaan suoraan pilaantua, eikä kypsy koskaan. Liiallisella käytöllä muuten laksatiivisia vaikutuksia (ainakin mun miehelle)!! (Ja ihan OT sitten vielä: yksi köksäntunnilla oppimistani asioista on, ettei kiivi liottamatta hyydy liivatteella, siinä on joku vasta-aine, hyvä muistaa esim. kakkuja koristellessa kiiveillä!)

Kurkku: Pilaantuu laikkumaisesti ja useimmiten päädyistä, eli ne kannattaa tsekata etenkin talvipakkasilla ja kesähelteillä.

Mansikka: Ulkomaiset voi jättää äitienpäiväkakunkoristeiksi suosiolla. Aikoinaan kun poimintatöissä kesäsin vaikutin aivan ehdoton suosikkilajikkeeni oli Honey! Sitä näkyy ainakin pk-seudulla älyharvoin, eli jos näet, ota sitä! :P

Melonit: Kesästä syksyyn sesonki, saattavat hyvin säilyä kaupan varastoissa jopa talveen asti, kypsyystsekkinä napapää joustava muttei löllö, saattaa tuoksua makealt, isoissa yksilöissä ontto ääni kopauttaessa. Pilaantumisesta kertoo pehmeät tai tummentuneet kohdat kuoressa, etenkin siellä napapään lähellä.

Omput: Hyi en suosittele (paitsi kotimaista ja ehkä luomua ja ehkä syksyisin :). Raakoja juttuja voi tosin kotona koittaa pikakypsyttää paperipussissa omenoiden kanssa, mutta varo pilaantumista!

Perunat, porkkanat, tomaatit: Älä syö vihertäviä, alle millin kokoiset itämiset ei haittaa, porkkanoista naatit pois kotona, niin säilyvät paremmin.

Rasiatuotteet (mitkä vaan): Alapintaa kurkkaamalla näkee nopeimmin pilalle menneen, kun siihen suuntaan ne nesteet ja muut valuvat.

Sipulit: Tuoreet kesällä, kuivatut syksyllä ja talvella, keväällä saattavat loppua ja joudutaan ulkomaisilla (helposti pilaantuvilla) paikkaamaan vajetta. Näissäkään ylläri kyllä itäminen ei haittaa, vaan jotkut jopa tykkää että versot ois hyvänmakusia (en oo ite kokeillut).

Sitrukset: Talvisesongin tuotteita, makeimpia yleensä pienet, painavat ja ohutkuoriset, kun taas väri ei paljasta mitään!

Säilytys:
Kaikki kannattaa säilöä umpinaisesti (kaupan pussi, ekommin säilytysrasia) ja vedellä kastelulla voi ennaltaehkäistä ja jälkipelastaa nahistumista. Esim. salaatti- ja yrttiruukut ennen säilömistä kannattaa aina kastella niinkuin kukatkin ruukuissa ja jos ei vähään aikaan käytä niin kastelut väliin. Ihan nahistunut salaattikin pelastuu vielä jääkylmässä vedessä liottamalla. 
Rehut on osittain myös olennaista säilyttää aina samassa asennossa, missä itse tuotekin on alunperin kasvanut. (Eli salaatit ja tilli esim. pystyssä jääkaapin ovessa, basilika pystyssä ikkunalaudalla, jne.) Sanotaan, että jopa porkkana säilyisi paremmin pystyasennossa naatti ylöspäin jossakin boksissa, mutta tätä en ole kyllä itse kokeillut! Jos teet sekasalaattia pidemmäksi aikaa, kannattaa eri osat jättää erilleen ja suljettuihin astioihin, niin säilyvät jopa monta päivää, etenkin kostutettuina.
Kannat sun muuta on hyvä jättää kiinni kasvikseen muissa paitsi juureksissa (omena, terttutomaatti, salaattikerä, sipuli). Ehkä se luulee vielä saavansa kasvaa kasvimaalla tän seurauksena?

Valikoimat: Kaupat tilaavat hedelmä- ja vihannestuotteet manuaalisesti, eli siellä on ihan oikeesti yksi tai muutama ihminen, jotka päättävä kuinka monta laatikkoa avocadoja viikonlopuksi otetaan, kuinka pitkän ajan varastoa niitä takatiloissa säilötään ja missä ne on esillä. (Toki sesongit ja saatavuudet myös vaikuttavat, kun esim. kotimainen kukkakaali vaan loppuu täysin markkinoilta tammikuussa, sitä ei saa kun sitä ei ole.) Mutta pointti siis on, että jos huomaat jonkun loppuvan liian usein, olevan huonolaatuista tai mitä vaan niin pistä mailia kauppaasi! Toinen vähemmän vaativa keino on tutustua tarkemmin eri lähikauppojesi tyyliin ja tapoihin ja hakea kustakin erikseen se, mikä siellä on hyvää tai muuten vaan toimii. Sesongit ja tarpeet vaihtelevat, eli yritä itse miettiä koko osaston tuotteiden hankkimista kaikkien asiakkaiden tarpeisiin jopa viikko eteenpäin. Kaikkea ei vaan aina huomaa, joten siinä voi ihan hyvillä mielin auttaa vinkkaamalla.

Ja vuoden 2013 vihanneshan on chili! Että onnea vaan imetykseen! >:D

((Loppukevennyksenä: Mielenkiinnosta omia silmämääräisiä huomioita kohtaan tein tän Lindexin klassikon, rintsikkakokotestin mittanauhalla ja aika oikeassa olin! Ihan tarkkoja senttimääriä en muinaisista mittailuista tietty muista, mutta tuolloisesta on koko "mittojen mukaan" (ainahan vähän riippuu liivimallista sitten irl) kasvanut tosiaan sen kaksi kuppikokoa ja kaksi ympärysmittaa... 85 F:ään asti. Kuulostaa hurjalta, mutta ei nää niin isoilta näytä vaikka tuntuukin! (Onneks.)))

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti