Mietiskelin tässä hetken ja huomasin vielä pari huomiota töistä (tällä hetkellä, ilman valtavampaa mahaa). Jossakin määrin oon muuttunut vähän ehkä varovaisemmiksi tietyissä fyysisissä töissä. Ihan painavimmat nostot ja ponnistukset, varsinkin jos vielä tosi huonossa kumarassa asennossa joutuu tekemään (sellaset yli 30 kilon menevät, pahvipaalit sun muut) joita ei onneksi tuu kun ehkä kerran päivässä vastaan teen jotenkin valmistautuneempana. Ihan siis ajattelematta. Muut pienet parinkympin ja pienemmät punnerrukset kyllä sujuu ihan vanhaan reteeseen malliin. :D Onneksi on toi basic-selkäkipu hellittänyt tuon uuden nivellöystymis häntäluunvierus-askelvaraus-kivun alta. Vielä kun saisi siihen vinkkejä sieltä fyssariryhmästä!
Myös tietyissä liukkaissa tai kaatumisuhkaavissa tilanteissa oon aika paljon tarkempi ja varovaisempi. Tääkin on onneks erittäin tervetullutta muutosta, on meinaan aika veemäisiä ne venähdykset, joita saa kun onnistuu liukastumiselta itsensä seivaamaan jollain äkillistä notkeutta ja voimaa vaativalla akrobaattitaidonnäytteellä. Ja jee muuten, tietty tupakoinnin päättymisenkin takia, mutta muutenkin olen myös alkanu ihan oikeesti syömään tauoilla! Vielä kun saisi vedenjuomisen jotenkin tähänkin komboon mukaan...
Mutta... Parannettavaa kyllä olisi. Ja lupaan yrittää heti. Olen jo pari päivää tsempannutkin... Nimittäin suojahanskat, suojahanskat, suojahanskat! Nykyään käytän niitä lähinnä vain pakasteita käsitellessä... Eli en juuri koskaan... :( Tyhmää, mutta en vaan jotenkin osaa. Nyt alkaa (tai jatkuu) siis mulla kuuliaisesti kassalla suositeltukin hanskailu ja muut muille olennaiset. Ei enää miljoonittain haavoja ja naarmuja kiitos! (Ne mustelmat riittää hyvin!) Ihana kuitenkin päästä töihin riehumaan, kun kammottaa edelleen viikon päästä koittava luennoilla istuskelu ja muu opiskeluun liittyvä mollotus ihan sikana. Onneksi näyttää että lenkkikelit senkun lähestyy vaan!
Jos säät jatkuu tällasena niin mähän pääsen piankin koittamaan (ilman niitä nastalenkkareita siis) miten juoksu vielä taittuu! Sinällään uskoisin, että ilman ongelmia, koska ihan hyvin pystyn kaikki arkielämän juoksuaskeleet kyllä ottamaan... Tietysti voihan pidempiaikainen hyppyytys erilaiselta tuntua, mutta jännätään sitä vielä pari päivää, niin alkaa ens viikon vapaat! Uinnista tuli oikein miellyttävän tasaisesti ja kevyesti lihaksia kipeeksi, oon oikein nautiskellut tästä tunnusta. Spinningissä oon jo vähän nostanut ohjaustankoa kun tuntuu, että jalat ei niin hyvin enää ylöspäin nouse kun maha painuu niitä vasten. Lisäksi siirsin klossit lähemmäs varpaita, jos se auttaisi siihen jalkaterien puutumiseen.
Nyt lähden viettämään tätä turistien päivää töiden pariin uuden alkaneen viikon innostamana! :) Mitenköhän glow mä voin olla kun toinen kolmannes starttaa, jos nyt ollu näin helppoa (ja hyvä niin ja kiitos siitä)???
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti